Sebastian Tynkkynen

Suomen lain korjaamaton epäkohta - kuinka kauan meitä vielä vedätetään?

Kirjoituksen alkuun todettakoon, että isäni on suomenruotsalainen, ruotsin kielen opiskelu on minulle lasten leikkiä, sekä olen opiskellut myös ranskaa, espanjaa ja hepreaa. Minulla ei siis ole minkäänlaista asenteellista ongelmaa kielten opiskelua kohtaan - päin vastoin.

Minua jaksaa hämmentää yksi iso epäkohta, mitä ei millään meinata saada korjattua suomalaisessa koulutusjärjestelmässä: pakkoruotsi. Tämä historian jäänne olisi jo ihan oikeasti museotavaraa, mutta se on edelleen käytössä. En yhtään ihmettele, miksi niin moni nuori suomalainen on turhautunut, kun heidät pakotetaan opiskelemaan jotain, mikä ei heitä tarpeeksi hyödytä. Nuori sukupolvemme on fiksu ja kriittinen - miten on meidän laitamme? Ainakin meidän oululaisten (suomenruotsalaisia 0,2% väestöstämme) on helppo kysyä, mihin me ruotsin kieltä tarvimme?

Juttelin viime viikolla Kokoomuksen opiskelijaliiton pääsihteerin kanssa, ja hän sanoi suoraan, ettei pysty perustelemaan minulle järkevästi, miksi 5 miljoonaa suomalaista opiskelevat ruotsia muutaman kymmenen tuhannen suomenruotsalaisen takia, jotka eivät osaa yhtään suomea.

Suomen lukiolaisten liitto otti vihdoin kantaa asiaan ja lähetti lausunnon asiasta opetus- ja kulttuuriministeriölle tänä kesänä, jossa todetaan mm. seuraavaa: "SLL esittää, että toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuudesta luovutaan ja että jokainen peruskoululainen opiskelee kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen."

Moni haluaa kuin joksikin oudoksi kompromissiratkaisuksi tilalle sitten jotain toista valinnaista kieltä, jos pakkoruotsi lakkautetaan ja ajatus hyväksytään heti (asenteella "ihan sama mitä sieltä ehdotetaan, kunhan vain saadaan se pakkoruotsi pois") - kuitenkin ilman mitään järkevää perustetta. Jos emme näe enää tarvetta ruotsin kielen opiskelulle, niin miksi tilalle olisi pakko valita jokin muu kieli, sillä eihän se ole ollut pakollista aikaisemminkaan A1-kielen lisäksi. Oppiaineiden kirjon ja vuosiviikkotunnit opetussuunnitelmassa määrää tarve. Emme opiskele maanviljelyä, sillä niitä erityistaitoja tarvitsee vain harva työelämässä. Alalle aikovat valitsevat näitä opetuskokonaisuuksia peruskoulun jälkeen.

Itse kannatan ainoastaan yhden kielen pakollista opiskelua. Kuulostaa ehkä rajulta ensikuulemalta, mutta vaihtoehto on hyvin perusteltu. Kun lakkautamme pakkoruotsin opiskelun huomatessamme, että sille ei ole välttämätöntä tarvetta, siitä ei siis saada enää sitä toista pakollista kieltä. Ja jos tähän mennessä ei olla nähty ehdotonta tarvetta esimerkiksi ranskan, espanjan tai saksan opiskelulle nykyisten pakollisten kielten lisäksi, en ymmärrä miten maailmantilanne muuttuisikaan Suomen poistaessa pakkoruotsin laista. Näistäkään olisi siis turhaa tehdä pakollista. Joku saattaa sekoittaa asiat, ja todeta, että esimerkiksi suhteiden ja kansainvälisen kaupan vuoksi meidän tarvitsee korvata kielivaje pakkoruotsin poiston vuoksi. Minkä ihmeen takia? Tähänkään mennessä ruotsin kielen opiskelulla ei ole ollut kansainvälistä merkitystä, vaan asetus on ollut voimassa ruotsinkielisen vähemmistön takia - sillä on ollut siis puhtaasti sisäistä merkitystä.

Suomenkieliset opiskelevat ruotsia peruskoulussa kuusi vuosiviikkotuntia. Sen sijaan, että ulottaisimme ruotsin kielen pakollisuuden koskemaan jotain muuta sattumanvaraista kieltä, englannin opetusta voisi vahvistaa ja vuosiviikkotunteja lisätä, sillä kyseisen kielen asema on millä tahansa mittarilla tarkasteltuna kiistaton. Englannin kielen opiskelusta on hyötyä varmasti - vaikka asuisit koko elämäsi Suomessa. Oli kyse sitten puolen miljoonan ulkomaalaistaustaisesta väestöstämme, kodin elektroniikan käyttöohjeista, laatusarjoista televisiossa tai minkä tahansa erikoistiedon hakemisesta, viestintäkieli on lähtökohtaisesti aina englanti.

Jos minusta olisi kiinni, haluaisin, että kaikki opiskelisivat englannin lisäksi ainakin espanjaa ja ranskaa, sillä minulla on niin paljon ystäviä, jotka puhuvat näitä kieliä, ja matkustellessani olen huomannut kyseisten kielten hyödyllisyyden, olin sitten missä päin maailmaa tahansa. Mutta en voi olla itsekäs, ja vaatia tätä muilta, sillä ei jokainen astele niitä polkuja, mitä minä tallaan tässä elämässä. En voi vaatia muita opiskelemaan asioita, joita he eivät tule koskaan tarvitsemaan elämässään. Mutta vaadin, että kielet ovat monipuolisesti tarjolla eri kouluissa, jotta ne, jotka niitä haluavat opiskella, saavat myös tehdä niin. Etäopetusta kehittämällä kielivalikoima on mahdollista ulottaa myös pienempiin kouluihin. Ongelmana on vain se, että tällä hetkellä vanhentunut kieliasetus syö niin paljon resursseja kielten monipuolisesta opetuksesta.

Pakkoruotsi poistuu pian, ja se on aivan varma. Jo muutaman vuoden päästä tästä ihmetellään, miten pakkoruotsi on onnistuttu perustelemaan kansalle ja säilyttämään näin pitkään.

-------

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä tänään Kalevassa otsikolla Kieltenopetus monipuolisemmaksi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

anna eino

Kirjoituksesi on hyvä; olen täsmälleen samaa mieltä pakkoruotsin tarpeettomuudesta.
Tsemppiä sinulle opintoihisi ja harrastuksiisi ja menestystä vaalikampanjaan!

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Niin kauan pakkoruotsi jatkuu, kun Kokoomus ja Rkp ovat epäpyhässä allianssissa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Pakkoruotsi vähentää ihmisten mielenkiintoa ruotsalaista kulttuuria ja kieltä kohtaan.

Henry Björklid

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

On kyllä oikeasti todella huvittavaa miten surut ja kumppanit ovat onnistuneet kehystämään tämän keskustelun niin, että aina pitää olla erikseen perustelemassa "että ei minulla mitään kielten opiskelua vastaan ole". Loistava saavutus sinänsä kytkeä oma kielellinen agendansa yhteen minkä tahansa ja kaikkien kielten opiskelun kanssa -- se onkin näppärä tapa kontrolloida ihmisiä siinä mielessä, millä prioriteetilla kieliä opiskellaan. Tulee mieleen tämä Virkkusen "suomalaiset eivät saa opiskella muita kieliä ennen ruotsia"-kommentti, joka on tässä mielessä erittäin paljastava.

Käyttäjän PetriAlkio kuva
Petri Alkio

Jokaisella on oltava mahdollisus opiskella omaa äidinkieltään maassamme, mutta ketään ei tulisi pakoittaa opiskelemaan toista vierasta äidinkieltä, jolle ei tunne olevan tarvetta.

Suomi on tätänykyä monikansallinen maa.Keskeiseksi yhteiseksi kieleksi on muodostunut luontaisesti Englanti Euroopassa.Englannin kielen asema on näin vakiintunut ja se on jo pakollinen oppiaine kouluissamme.

Ruotsin kielen asema maassamme ei perustu enää tosiolojen tarpeisiin.
Kunakin aikakautena tulee olla valmiutta muutoksiin ja kykyä vastata ajan mukaisiin tarpeisiin, tosiolosuhteita vastaavasti.

Opiskeltaessa on opiskelijalla oltava mahdollisuus valita,mihin hän tulee opiskelunsa suuntaamaan. Tämä on ns. ammatinvalinta kysymys.Tältä pohjalta opiskelija tarkastelee mitä kieliä hän esim tarvitsee jatkossa.
Esim.kaupallisesti Venäjä/Saksa tai teknisenä kielenä Saksan opinnot voivat olla joillekin tärkeämmät,kuin Ruotsi. Opinnoissa ylimääräisen oppiaineen lukeminen on selkeä rasite ,pakkopohjalta.

Petri Alkio
perussuomalainen Helsinki

Juho Simola

Ruotsin kieli on portti Pohjoismaihin, joiden kanssa meidän ei pidä menettää yhteistyötämme. Sen lisäksi meillä on yksi kokonainen maakunta, jossa ruotsi on pääkielenä ja monia kuntia, joissa asutus on pääasiassa ruotsinkielistä. Kuinka me voisimme jättää täällä ruotsinkieliset palvelut pois?!! Tästä syystä tarvitaan ruotsia, jotta on tarpeeksi niitä, jotka voivat antaa näissä tapauksissa palvelua ruotsiksi. Tämä taas ei ole mahdollista ilman 'pakkoruotsia', koska kukaan nuori ei sitä halua opiskella vapaaehtoisesti.

Jos tullaan tilanteeseen, että ruotsin kieli hävitetään maastamme, emme siltikään pärjää pelkällä englannilla. Esimerkiksi Ranskassa on vaikeampi päästä maahan bisneksiä tekemään, jollei osaa ranskaa.

Jos kansakuntamme pääosa osaisi vain kahta kieltä, suomea ja englantia, kielitaitomme kärsisi pahasti. Sen lisäksi tämä vaikuttaisi muistamiseemme. Kun on useampi kieli, joiden sanoja ja kielioppisääntöjä pitää muistaa, kehittyy muistimme muistamaan myös muita asioita paremmin. En valitettavasti muista, missä uutisessa maikkarin sivuilla oli joku iloinen siitä, että oli nuorena joutunut opettelemaan asioita ulkoa.

Juho Simola

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Tuo on kyllä niin tarkoitushakuista epälogiikkaa että siihen on pakko puuttua, oikein pää räjähtää kun ajattelee että joku ihminen vakavissaan kirkkain silmin kirjoittaa jotain tuollaista, usein sanasta sanaan vielä muiden ideologien kanssa.

"Ruotsin kieli on portti Pohjoismaihin, joiden kanssa meidän ei pidä menettää yhteistyötämme."

Herää toki kysymys että onko se pohjoismainen yhteistyö oikeasti niin tärkeää, että sille pitää yksipuolisesti uhrata näin laajamittaisia kieliopintoja. En itse asiassa usko, että edes ruotsalaiset itse kokevat asian tällä tavalla, koska en ole vastaavaan asenteeseen heidän kohdaltaan ikinä törmännyt. Tämä onkin lähinnä tarkoitushakuinen geopoliittinen haave, jossa meidän on pakko hirttäytyä valtarakenteisiin, joissa "itsestäänselvästi" on käytettävä ruotsia, koska suomenkielisiä ei tarvitse noteerata mitenkään, koska "onhan meillä oikeus puhua ruotsia!". Ainoa hyväksyttävä pohjoismainen yhteistyö missä minä suostun olemaan mukana tunnustaa realiteetit eikä vaadi meiltä yksipuolisia suurempia sitoumuksia kuin muiltakaan vaaditaan.

" Sen lisäksi meillä on yksi kokonainen maakunta, jossa ruotsi on pääkielenä ja monia kuntia, joissa asutus on pääasiassa ruotsinkielistä. Kuinka me voisimme jättää täällä ruotsinkieliset palvelut pois?!! Tästä syystä tarvitaan ruotsia, jotta on tarpeeksi niitä, jotka voivat antaa näissä tapauksissa palvelua ruotsiksi."

Ehkäpä siihen Ahvenanmaan täysin laskelmoidun epäsymmetriseen asemaan voisi puuttua, tai asiaa voisi tarkastella siltä kannalta, että ahvenanmaalaisilla ei sinänsä ole oikeutta alkaa valtavasti valittaa, jos koko Manner-Suomi ei toteuta heille ruotsinkielistä kuplaa, jotta vain ei ikinä tarvitse olla suomen kanssa missään tekemisissä?

RKP:n kansanedustajat itse ovat tunnustaneet, että ruotsinkieliset palvelut ovat poliittinen keppihevonen. Ne voitaisiin ihan hyvin hoitaa sekä ruotsinkielisten omin voimin että niiden suomenkielisten tukemana, jotka ovat lukeneet ruotsia. En usko että ruotsin lukeminen romahtaisi täysin. Lahjattomammat henkilöt lukisivat ruotsin joka tapauksessa koska se olisi se helpompi tapa päästä kieliopinnoista läpi; lahjakkaammille jäisi vaikeammat kielet ja sitä kautta muut roolit yhteiskunnassa kuin ruotsinkielisten palveluiden tuotto. Pointti onkin siis kaikenkattavien kielivaatimusten ylläpito.

"Tämä taas ei ole mahdollista ilman 'pakkoruotsia', koska kukaan nuori ei sitä halua opiskella vapaaehtoisesti."

No hyvä sentään että tunnustat tuon. Suuri osa pakkoruotsin pönkittäjistä väittää että sitä tosiasiallisesti rakastetaan syvästi, mutta pieni porukka vain viljelee antipatiaa. En silti kuitenkaan usko mitenkään, että ruotsin opiskelu loppuisi kokonaan.

"Jos tullaan tilanteeseen, että ruotsin kieli hävitetään maastamme, emme siltikään pärjää pelkällä englannilla. Esimerkiksi Ranskassa on vaikeampi päästä maahan bisneksiä tekemään, jollei osaa ranskaa."

Ei hävitetä. Ja jos häviää niin sitten väitteet ruotsin ominaislaadusta ovat olleet tahallista valehtelua. En ymmärrä yhtään mitä tuolla ranskalla on tekemistä tämän asian kanssa; eikö sitten pitäisi opiskella sitä ranskaa? (opiskeltu on, mutta lyhyellä ranskalla ei oikein tee mitään). Englantia muuten vastustetaan suurelta osalta juuri siksi, että ruotsifanaatikot ovat mustasukkaisia siitä, että suomenkieliset eivät enää olekaan Ruotsin selän takana eläviä juntteja, vaan että meillä on käytössä globaali kommunikaatioväline jolla minä ainakin olen aina pärjännyt vallan mainiosti. En kyllä hengaakaan missään sellaisissa seuroissa, joissa olisi ylettömän paljon näitä nordistisia (suomalaisia) politrukkeja, jotka vaativat ruotsin käyttöä.

"Jos kansakuntamme pääosa osaisi vain kahta kieltä, suomea ja englantia, kielitaitomme kärsisi pahasti."

Itse asiassa tuo ei ole maailmalla kovinkaan epätyypillistä, eikä se ruotsi ole tähänkään asti ole ollut Suomelle mikään pelastava tekijä -- siitähän just valitetaan että sitä ei oikeasti osata. Mitä me siis tarkkaan ottaen oltaisiinkaan menettämässä? Englanniksi Suomen sodanjälkeinen globaalistuminen on tehty. Muuta väittävät ovat oleellisesti jonkinlaisia Ruotsin vallan aikaa haikailevia tapauksia.

"Sen lisäksi tämä vaikuttaisi muistamiseemme. Kun on useampi kieli, joiden sanoja ja kielioppisääntöjä pitää muistaa, kehittyy muistimme muistamaan myös muita asioita paremmin."

Eiköhän tuohon toimi ihan mikä tahansa opiskeleminen. Itse kannattaisin matematiikan ja filosofian lukemista enemmän koulussa, jotta ajattelu toimisi paremmin. Ulkoluku on lopulta aika typerä tapa oppia asioita; itse jouduin koululaisena nimenomaan poisoppimaan ulkoluvulla kokeisiin luvun.

"En valitettavasti muista, missä uutisessa maikkarin sivuilla oli joku iloinen siitä, että oli nuorena joutunut opettelemaan asioita ulkoa."

Tässä on aina jotain niin uskomattoman surullista kun meistä suomenkielisistä pyöritellään näitä todistustarinoita siitä, miten me ollaan niin toivottomia laiskoja pässejä että pitää pakottaa opettelemaan edes se ruotsi, että oltaisiin salonkikelpoisia. Harvinaisen rasistinen asetelma suoraan sanottuna. Itse pidän itseäni hyvinkin lukeneena, mutta sillä ruotsilla ei ole ollut mitään merkitystä mihinkään. Täydellisenä suorituksena minä sen silti suoritin siinä sivussa. Vaihtaisin mielelläni vaikka pidempään saksaan jos se vaihtoehto olisi ollut olemassa.

Juho Simola

En ota koko kirjoitukseen kantaa siitä syystä, että kirjoitus on täysin pätevä, ainain minun mielestäni. Otan pariin kohtaan kuitenkin huomion.

"En ymmärrä yhtään mitä tuolla ranskalla on tekemistä tämän asian kanssa; eikö sitten pitäisi opiskella sitä ranskaa?"

Kyseessä oli esimerkki. Voidaan ihan yhtä hyvin sanoa, että Venäjällä venäjän kielitaidosta on erittäin suuri hyöty, ehkäpä Ranskaa korostetumminkin. Tarkoituksena oli huomauttaa, että tarvitsemme useampaa kuin yhtä kieltä (suomen lisäksi) pitempänä, vähintäänkin B1-kielenä.

"Englantia muuten vastustetaan suurelta osalta juuri siksi, että ruotsifanaatikot ovat mustasukkaisia siitä, että suomenkieliset eivät enää olekaan Ruotsin selän takana eläviä juntteja, vaan että meillä on käytössä globaali kommunikaatioväline jolla minä ainakin olen aina pärjännyt vallan mainiosti."

Minulla ei ole mitään englantia vastaan, mikäli näin käsitit. Kuitenkin on karu totuus, että esimerkiksi Italiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä englantia juuri ollenkaan. Suuremmissa piireissä englanti on kyllä hyvin ymmärretty ja se on ehkä tärkein kielemme tällä hetkellä.

"Eiköhän tuohon toimi ihan mikä tahansa opiskeleminen. Itse kannattaisin matematiikan ja filosofian lukemista enemmän koulussa, jotta ajattelu toimisi paremmin. Ulkoluku on lopulta aika typerä tapa oppia asioita; itse jouduin koululaisena nimenomaan poisoppimaan ulkoluvulla kokeisiin luvun."

Kielten sanojen oppiminen ainakin omalla kohdallani on auttanut minua oppimaan myös muita aineita. Siinä olet mielestäni aivan oikeassa, että ajattelu toimii liian heikosti maassamme. Ainakin näin nuoren mielestä maailmassa tuntuu olevan ympityhmiä ihmisiä liian paljon.

""En valitettavasti muista, missä uutisessa maikkarin sivuilla oli joku iloinen siitä, että oli nuorena joutunut opettelemaan asioita ulkoa."

Tässä on aina jotain niin uskomattoman surullista kun meistä suomenkielisistä pyöritellään näitä todistustarinoita siitä, miten me ollaan niin toivottomia laiskoja pässejä että pitää pakottaa opettelemaan edes se ruotsi..."

Tämä ei artikkeli liittynyt ruotsin kieleen mitenkään. Olen varma, että päivällä se ainakin oli maikkarilta luettavissa, mutta löysin sen twitterin kautta enkä löydä sitä uudelleen. Tiedän, että tällaisen sanan taakse on helppo piilottaa valhe, siitä ei tarvitse mainita.

"Vaihtaisin mielelläni vaikka pidempään saksaan jos se vaihtoehto olisi ollut olemassa."

Jos 'pakkoruotsi' lähtee pois, ei tämä olisi ollenkaan huono idea, kunhan jokin kieli saataisiin takaisin. Tarvittaessa se voisi olla valinnainen näiden lähialueiden kielien (saksa, ranska, venäjä) kesken.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Simola: "Minulla ei ole mitään englantia vastaan, mikäli näin käsitit. Kuitenkin on karu totuus, että esimerkiksi Italiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä englantia juuri ollenkaan. Suuremmissa piireissä englanti on kyllä hyvin ymmärretty ja se on ehkä tärkein kielemme tällä hetkellä."

Vielä karumpi totuus on, että vaikka joka ikinen suomalainen osaisi täydellisesti ruotsia, sillä ei tekisi mitään Italiassa, kuin muuallakaan Pohjoismaiden ulkopuolella. Sen sijaan englannilla kyllä.

Vaikka Simola yrittää tässä tehdä selväksi sitä, ettei englannilla pärjää aivan kaikkialla, se ei ole mikään peruste sille, että Suomessa pitäisi opiskella ruotsia, sillä kun ei pärjää melkein missään.

Käyttäjän AuvoRyynnen kuva
Auvo Ryynänen

Koulutusmaailmassa pitkän aikaa työtä tehneenä mieleeni on jäänyt joskus Opetushallituksessa kuulemani lausahdus: "Englanti ja ruotsi ovat nykymaailmassa (=Suomessa) itsestäänselvyys, vasta senjälkeen aletaan puhua siitä kielitaidosta."

Jos ruotsi jää pois, ainakin kaksi kieltä on oltava pakollisia; englanti tottakai ykkönen ja sitten joku muu. Tässä vaan ei ole kysymys pelkästää kielen opettamisesta tai pakollisuuden positamisesta, vaan kaksikielisen yhteiskunnan ja toisen virallisen kielen "lopettamisesta".

Ehkäpä aluksi pakollista ruotia voitaisiin vähentää ja tilalle ottaa vapaasti valittavaa ruotsia, ranskaa, venäjää jne.

Käyttäjän SiskoTurunen kuva
Sisko Turunen

Itse olen tätä mielipidettä vastaan, eli kannatan pakkoruotsia. Olen tyttö Karjalasta, ja ehkä kerran olen tällä alueella kuullut erään pariskunnan puhuvan ruotsia. Taisivat hekin olla vain turisteja. Mutta en silti näe ruotsinkieltä turhana - vaikka omat numeroni lukiossa tämän kielen osalta pomppivat viitosesta kuutoseen. Mielestäni jos Suomi aikoo olla pohjoismaa, on tälle kansalle tärkeää osata kahta kieltä (kolmea, mukaanlaskettua englanti).

Olin viimevuonna vaihto-oppilaana Italiassa, missä nyt ei ehkä ruotsia puhuta, mutta tapasin monesti ruotsia/norjaa/tanskaa puhuvia turisteja ja mieleni olisi tehnyt puhua heille, mutta ruotsinkielen taitoni ei siihen riittänyt. Silloin nämä henkilöt ihmettelivätkin, että eikö Suomessa osatakaan ruotsia? En osannut, eikä kohta osaa kukaan muukaan nuoremmasta ikäsarjasta jos pakkoruotsi otetaan pois.

Kielen osaamisessa ei ole mitään haittaa. Suomalaiset nuoret jaksavat valittaa siitä, miten rankkaa koulunkäynti on, mutta todellisuudessa koulunkäynti ei ole lainkaan niin rankkaa mitä valitetaan, vaan sekin on pureskeltu meille opiskelijoille aivan mahdottoman helpoksi. Eihän meidän tarvitse kuin olla mukana tunneilla, niin siinähän oppii pakostakin. Pari tuntia ruotsia ei tee sitä sen rankemmaksi, se on kuitenkin helppo kieli verrattuna, hmm, enpä tiedä, vaikkapa venäjään! Etelä-Karjalassa venäjä on ehkä hyödyllisempi, mutta sitä voi jo nyt opiskella neljäntenä kielenä. Paljon hyödyttömämpiä ovat espanja, ranska, italia ja varsinkin latina, joilla nyt ei suomessa tee yhtään mitään.

Miksi ruotsi pitäisi poistaa pakko-opiskelulistalta? Itse olin ylpeä Italiassa kertoessani, että meillä Suomessapa osatataan englantia ja ruotsia sujuvasti, kun taas heiltä ei suju ei niin englanti, ranska eikä espanjakaan. Ihmetystä syntyi ja monet ylistivät sitä, miten hyvä koulujärjestelmä Suomessa onkaan kun oppilaat saadaan oppimaan!
Jos pakkoruotsi loppuisi, ei seuraava sukupolvi enää pärjää muiden pohjoismaiden kanssa. Keskustelua ei voi noin vain kääntää englanniksikaan, jos tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset kaikki pärjäävät yhdellä kielellä ja lähin, jolle suomalaiset voivat puhua ovat virolaiset! Ai, ja niiden venäläisten kanssa. Voi sitä ilon päivää! Jos homokeskustelussa voidaan tuoda jatkuvasti toinen maailmansota teemana esille, niin kai minäkin nyt voin: Ei meidän vaarit kuollu sodassa sen takia, että me nuoret joutuisimme opiskelemaan venäjää. Sehän oli aivan toisinpäin!

Niin kauan kuin Suomi, eli tämä maa missä me asumme tällä hetkellä, aikoo pysyä hyvissä termeissä rakkaiden läntisten naapureidemme kanssa, on ruotsin pysyttävä tiiviinä osana opiskelua. Jos jotain ajatusta kannatan, niin ainakin täällä itärajalla voitaisiin toimia näin: Puoli vuotta ruotsia ja sitten toinen puoli vuotta venäjää ja tämän jälkeen saisi valita mitä kieltä opiskella. Mutta kolmen kielen osaamista ei saisi tulevaisuuden sukupolvilta evätä. Se antaa Suomelle niin ison edun verrattuna muihin maihin, vaikkapa USA:han, jossa ei osata kuin omaa kieltään. Kun osaa yhden kielen, avautuu sitä kautta portti toisiin kieliin ja kohta koko maailma on auki mahdollisuuksille.

Sisko Turunen, kakkosvuoden lukio-opiskelija ja toivottoman huono ruotsissa - mutta ei se silti tarkoita ettenkö sitä aio Abivuonna kirjoittaa.

Käyttäjän HennaPuntti kuva
Henna Puntti

"Itse olin ylpeä Italiassa kertoessani, että meillä Suomessapa osatataan englantia ja ruotsia sujuvasti"

Voitko oikeasti väittää, että Suomessa osataan ruotsia sujuvasti? Oikeasti? Itse olin kuukausi sitten Ruotsissa viikon kestäneellä opintomatkalla. (En pidä ruotsin opiskelusta, koska en usko sen hyödyllisyyteen. Olen sen pakollisuutta vastaan, mutta matka oli kuvataidepainotteinen ja siksi lähdin mukaan.) Koko viikon pärjäsin englannilla. En pystynyt edes kuvittelemaan keskustelevani ruotsiksi sujuvasti. Saman totesivat myös monet muut matkalla olleet opiskelijat.

Miksi englantiin ei voida panostaa kunnolla? Se on kuitenkin kieli, jota tarvitaan eniten, KOKO maailmassa.

Käyttäjän JanTalvala kuva
Jan Talvala

"Olin viimevuonna vaihto-oppilaana Italiassa, missä nyt ei ehkä ruotsia puhuta, mutta tapasin monesti ruotsia/norjaa/tanskaa puhuvia turisteja ja mieleni olisi tehnyt puhua heille, mutta ruotsinkielen taitoni ei siihen riittänyt. Silloin nämä henkilöt ihmettelivätkin, että eikö Suomessa osatakaan ruotsia?" Miksi meidän pitäisi osata ruotsia, jos hekään eivät opiskele eivätkä osaa suomea? Ei miksikään. Omasta mielestäni pakkoruotsi voisi lähteä huitsin nevadaan. Ruotsi kielenä on hyödyllinen vain jos aijot muuttaa ruotsiin tai sinulla on paljon ruotsinkielisiä kavereita. Todellisuudessa jokainen kieli on helppo jos löytyy vain motivaatiota. Venäjäkään ei ole niin vaikea kuin luulisi.

Tulleissakin(esimerkiksi Nuijamaan Tullissa) tarvitaan ruotsia, sehän on pakollinen virkamies ruotsi eli kaikkien on osattava edes hieman ruotsia. Mutta rajalla,varsinkin venäjän rajalla ruotsi melkeimpä hyödytön kieli, koska ruotsalaisia jotka ylittävän venäjän rajan on todella, todella vähän. Motivaatio omaan ruotsin opiskeluuni on nollilla,eikä se ole kiinnostanut 3 vuoteen. Sen takia 2 kursista olen saanut ala-arvoisen arvosanan.

Mutta kerroin vain oman mielipiteeni tähän asiaan, asiaan joka ei tule valitettavasti vaikuttamaan minuun tai ikätovereihini. Mutta tulevilla sukupolvilla on minun mielestäni saatava mahdollisuus valita mitä kieltä ottaa A1 kielen lisäksi, ettei Ruotsia pakoteta ottamaan jos sitä ei halua, ja jos se ei hyödytä. Englannin ymmärtää kyllä koska sehän on melkeimpä maailmanlaajuinen kieli ja hyödyntää kaikkia jotka sitä opiskelevat. Jos ei osaa vieraan maan kieltä jos on esimerkiksi lomailemassa, englannilla pärjää aivan mainiosti.

Pasi Viertola

Vain yhden vieraan kielen pakollisuus on mielenkiintoinen ajatus. Voisi ajatella, että silloin tämän yhden kielen opiskeluun voitaisiin satsata enemmän ja saavuttaa siinä kunnollinen kielitaito. On parempi osata yhtä kieltä hyvin kuin kolmea auttavasti.

Pidän kuitenkin tärkeänä suomalaisten kielitaidon monipuolisuutta. Saksassa, Ranskassa ja muilla sisäänlämpiävillä kielialueilla ei englannilla välttämättä pärjää. Ja tässä on ongelma yhden pakollisen kielen mallissa: koska englanti on ylivoimaisesti tärkein kieli, valitsevat järkevät vanhemmat lapsilleen sen ainoaksi kieleksi ja nämä kaikki muut kielet jäävät opettelematta.

Olisin jopa valmis menemään niin pitkälle, että vaihdetaan pakkoruotsi pakkoenglantiin ja toinen kieli voisi olla valinnainen, jolloin kaikki saavat elämässä tarvittavan englannin taidon ja Suomi saa monia eri kieliä taitavia kansalaisia.

Johanna Fredriksson

Harmi että keskustelu on jo tauonnut. Olisin ottanut osaa mutta otsikko ei paljastanut aihetta minulle että olisin osannut lukea blogin aiemmin. Sain vinkin blogiisi muualta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset