Sebastian Tynkkynen

Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

"Suomessa kielivaatimukset ovat maailman tiukimmat. Jokaisen ammattiin opiskelevan on opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa vaatimusta. Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.

Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.

Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.

Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.

Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun."

Perussuomalaiset Nuoret
Kokoomuksen Nuorten Liitto
Suomalaisuuden liitto
Vapaa Kielivalinta 

 

Teksti on välitetty Puheenvuoro -blogipalveluun osoitteesta: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/, jossa voit käydä allekirjoittamassa kansalaisaloitteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Pänttäsin aikanaan virkamiesruotsin läpi yliopiston viimeisten kurssien joukossa. Pari vuotta tämän jälkeen minulla ei paljoa ole muistikuvia ruotsin kielestä, vaikka paperilla ruotsin kielen kielitatoni vastaa suomalaisia standardeja.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Kielellä, jota ei tarvitse, on tapana unohtua. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole niin ruotsinkielinen ympäristö, mitä pakkoruotsin opiskelu edellyttäisi.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Asun ulkomailla, joten tuollakin lienee vaikutusta asiaan. Käytän nykyään espanjaa ja englantia enemmän kuin ruotsia, joten ne pakkoruotsin tunnit olivat minulle lähinnä tuottamatonta lusimista.

Ruotsin kielen opiskelu on ihan ymmärrettävää jos asuu esimerkiksi Torniossa, mutta minun kaltaiselleni Itä-Suomesta maailmalle lähteneelle impivaaralaiselle asia on "hieman" eri.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #11

Ymmärrän, siksi valinnaisuus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #12

Nuorin lapsistani sai huonon pohjan sekä yleisestä ruotsinkielen vihaamisen johtosta että ruotsinkielen huonojen opettajien vuoksi. Vasta lukion viimeisellä oli kunnollinen opettja, joka kannusti ja hän selvisi kirjoituksista. Hänen työkielensä on tänä päivänä ruotsi ja hän selviää sillä loistavasti. Siitä on ollut hänelle merkittävää hyötyä. Saattaisikin olla niin, että poistamalla sen pakollisuus, voitaisiin tehdä palvelus ja nostaa intoa opiskella ruotsia.

Mitä tarkoitat tällä:"Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä." Minusta enemänkin on kyse siitä, että suomalaisten pitäisi lähteä enemmän harjoittamaan jatko-opintoja ulkomaisiin yliopistoihin, jolloin ne kielen taidotkin tulisivat siinä ohessa. Korkeatasoista opiskelua ja toisenlaisia suhteita syntyisi ja se hyödyttäisi Suomea enemmän kuin tuo ruotsinkielen kysymys konsanaan.

Meillä on jo lasentarhoja, joissa suomen kieli on kakkoskieli. Niissä lapset puhuvat veneäjää jne. Eivätkä edes suostu puhumaan suomea. Leikkivät omakielisten kanssa ja miten sitten suu pannan? Pitäisikö meille perustaa venäjän ja arabiankielisiä koulujakin, jotta saisivat nuo lapset kunnollisen oman kielen ja kulttuurin pohjan ja unohtaisivat tämän pienen maan tarjonnan? Voisivat sitten lähteä jatkamaan opintoja ja töihinkin muualle kuin Suomeen. Poliitikko hoi, miten kokonaisvaltaisesti asiat voidaan nähdä?

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #32

Laamanen:
"Minusta enemänkin on kyse siitä, että suomalaisten pitäisi lähteä enemmän harjoittamaan jatko-opintoja ulkomaisiin yliopistoihin, jolloin ne kielen taidotkin tulisivat siinä ohessa. Korkeatasoista opiskelua ja toisenlaisia suhteita syntyisi ja se hyödyttäisi Suomea enemmän kuin tuo ruotsinkielen kysymys konsanaan."

--- Naurettava ajatus. Se ei ole kaikille mahdollista. Lisäksi maailman yliopistot täyttyisivät suomalaisista vaihto-opiskelijoista. Meitä ei huolittaisi niin paljon maailman yliopistoihin.

"Meillä on jo lasentarhoja, joissa suomen kieli on kakkoskieli. Niissä lapset puhuvat veneäjää jne. Eivätkä edes suostu puhumaan suomea. Leikkivät omakielisten kanssa ja miten sitten suu pannan? Pitäisikö meille perustaa venäjän ja arabiankielisiä koulujakin, jotta saisivat nuo lapset kunnollisen oman kielen ja kulttuurin pohjan ja unohtaisivat tämän pienen maan tarjonnan? Voisivat sitten lähteä jatkamaan opintoja ja töihinkin muualle kuin Suomeen. Poliitikko hoi, miten kokonaisvaltaisesti asiat voidaan nähdä?

--- Miten esittämäsi eroaa ruotsinkielisten kouluista?

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #32

Vain sen takia että suomalaisille ei voi antaa vapaata kielivalintaa ja vapautusta pakkoruotsista, niin kaikki opiskelijat joutuisivat käymään ulkomailla opiskelijavaihdossa.

Kuinka moni jäisi sile tielleen eikä palaisi Suomeen? Liian moni jättäisi opiskelut kesken tms. eikä palaisi takaisin. Siitä syntyisi suunnaton taloudelinen tappio ja väestökato jota ei kyllä millään paikattaisi jollakin opiskelijavaihdosta saaduilla kokemuksilla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #37

Johanna sinulla ei taida olla tästä asiasta käytännön kuvaa. Eivät nuoret välttämättä jää ulkomaille, jos Suomi pystyy tarjoamaan heille hyvän koulutuksen jälkee työtä. Muutama on opiskeltuaan palannut tänne ja yrittänyt saada työtä. Suomalaiset vain ovat niin outoa väkeä, että ulkomailla opiskelleelle lohkeaa huonommin työpaikka. Olen sen tuttavapiiristä havainnut. Hyvin arvosanoin ja hyvän koulutuksen saanut on voinut saada hanttihommia, määräaikaisesti. Valitettavaa, mutta totta. Ulkomaillekin on jäänyt useita tuttuja sinne opiskelemaan menneitä, kun täällä ei ole ollut mahdollisuuksia edetä. Ulkomaille töihin on lähtenyt myös täällä opiskelleita, joille ei koulutusta vastaavaa työpaikkaa ole löytynyt. Minusta nuorten tilanne yleensä on huolestuttava. Toivoisin, että koulutetut ja maailmaa nähneet nuoret saisivat arvoistaan työtä. Ruotsinkieli on siinä pikku juttu, mutta Ruotsikin voi kielitaidon omaavalle tarjota hyvän työpaikan ja koulutusta sieltäkin saa, jopa helpommin on saanut kuin täältä. Tietoa siitäkin on.

Moni nuori viettää vaihto-oppilasvuoden ulkomailla. Se on hyödyllistä, mutta sen maksavat vanhemmat ellei sitten rotarien kautta hakeude. Se antaa kielitaidon, jolla selvitä. Moni nuori matkustaa tänä päivänä enemmän kuin vanhempansa koskaan ja käyttää oppimaansa kieltä hyväksi matkaillessaan ja elämän oppia hakiessaan. Se kannattaa. Kesällä 17 täyttävä lapsenlapseni viihtyy Lontoossa. Hän on kahden vaihella elämänsä suhteen, sillä elämä on erilaista Englannissa, rennompaa ja ihmissuhteet ovat merkittävämmällä sijalla kuin konsanaan täällä.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #38

Irja, sama juttu jos on työskennellyt ulkomailla. Sen jälkeen viimeistään saa heittää ne haaveet työpaikasta Suomessa, ulkomaille työllistyy toki ja vielä helpommin itse asiassa. Suomalainen työnantaja sen sijaan katsoo kieroon ja jättää työllistämättä, koska ulkomailla työskennelleet yleensä ottaen tietävät arvonsa ja YT-neuvotteluiden kohdalla he yleensä etsivät jo uutta paikkaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #39

Näin on, mutta miksi? Mikä työnantajia vaivaa? Miksi fiksut ihmiset eivät saa töitä? Miksi tänne halutaan halpatyöpaikkoja ja halpatyövoimaa? Eikö meillä lukeneisuudella ja monipuolisella osaamisella sittenkään ole arvoa? Onko julkishallinto lähes ainut ulkomailta tulevien ja osaavien ihmisten työllistäjä?

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #40

Taitaa työnantaja pelätä liian fiksua työntekijää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #41

Eikö työnantaja ymmärrä omaa parastaan? Miksi ihmeessä pelkäisi? Kokeeko omissa kyvyissään puutteita herkemmin palkatessaan fiksuja koulutettuja ihmisiä? Sellaisillahan voisi tehdä ihmeitä ja saada tämän maan nousuun! Sitähän kaiken aikaa toitotetaan ja kaivataan!

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen Vastaus kommenttiin #42

Niinpä. Täällä oli yksi ketju, jossa kerrottiin kuinka Jenkeissä panostetaan työyhteisön aktiivisuuden ja innovatiivisuuden kehittämiseen. Oliko Remes, joka mainitsi tuossa yllä, että suomalainen työnantaja pelkää tällaisia työntekijöitä: eivät kuitenkaan talossa kauan viihdy. Tai sitten meillä johtaminen on vielä yksin johtamista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #43

Paljon on vielä oppimista. Sen huomaa eri keskusteluista. Meillä todella vierastetaan muualta tulleita, käsittämätöntä. Se on kyllä jotain muutakin, jota on vaikea käsittää. Taidetaan kouluissa sentään panostaa kansainvälisyyskasvatukseen? Meillä olisi mahdollista antaa sitä muutenkin kuin teoriassa. Miksi sellaista ei hyödynnetä?

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #38

@Laamanen
Kyllä minulla on käytännön kuvaa. Olen asunut ulkomailla eri maissa ja asun edelleen, mutta se ei tähän keskusteluun kuulu.

Muuten minua ei huvita jaaritella lapsenlapsesi asioista tässä keskustelussa ja kuinka hän on kahden vaiheilla. Mitä sitten - mitä edes tarkoitat sillä?

Käyttäjän viitala kuva
Elina Viitala

Itse puolestani suoritin sen pois alta heti ensimmäisenä opiskeluvuotena, kun vielä lukio-opetus oli tuoreena muistissa. Sen jälkeen sai ruotsi jäädä unholaan ja yritin parantaa osaamistani ranskan ja saksan suhteen, kun jo lukiossa tuli todettua etten itse kykene oppimaan tehokkaasti neljää itselleni vierasta kieltä ja laajaa matematiikkaa ja fysiikkaa + muita luonnontieteitä yhtä aikaa. Minun oli pakko valita kumman jättää, saksan vai ranskan pois kun ruotsia ei voinut.

Käyttäjän hannele kuva
Hannele Koskinen

Tarkoittaako tämä myös sitä, että ruotsinkielisiltä poistuisi ns pakkosuomen opiskelu?

Jari Reinikka

Luultavasti. Ja siitä vaan, jos kokevat pärjäävänsä Suomessa ilman suomenkielen taitoa. Lycka till.

Martti Kauppila

Mielestäni yli 90 %:n valtakieltä pitää opiskella.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Kyllä mielstäni pakkosuomi pitää lopettaa, jos hyötyruotsin opiskelu tulee valinnaiseksi. Suomenkielihän tulee "ilmaiseksi" opittua hiekkalaatikolla ;)

Tosin moni suomen ruotsinkielinen kirjoittaisi yo:ssa varmaan myös suomen, koska siitä tulee helppo L ;) Kuten minulla tuli.

-Fred

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ahvenanmaalla se on toteutettu. Ruotsista en tiedä,onko suomi pakollinen vai valinnainen kieli Ruotsin kouluissa. Ainakin sanotaan,että on yhteinen historia.

Jaakko Paavilainen

Köyhällä ITSETUNNOLLA varustettu nuori kasvaa pehmeäksi, selkärangattomaksi, helposti manipuloitavaksi aikuiseksi. - Näille nykyajan Hessu Hopoille "Kaikki käy..."

Pahiten ehdollistetut alkavat levittämään 'ohjelmaa' eteenpäin ympäristöönsä.

Sukupolvien päästä ohjelmointiin kuuluvat asiat - jotka ulkopuolisen, tai ehdollistamattoman mielen on jo maalaisjärjelläkin helppo todeta valheeksi - ovat jääneet kansalliseen tajuntaan 'viralliseksi totuudeksi'.

Huonon KANSALLISEN ITSETUNNON omaava kansa on taas helppoa kontrolloitavaa poliittiselle eliitille, jonka kakarat saavat kasvatuksen elitismiin tavalliselle kansalle tarkoitetun kouluopetuksen sijaan.

Suostuisiko venäläinen, tai saksalainen opiskelemaan pakkoranskaa kaikilla eri koulujen asteilla, tai suostuisiko englantilainen suorittamaan saksan virkamieskielitestin, mikä tietysti suosisi maassa asuvaa, jo saksankieltä osaavaa, pientä saksalaista väestönosaa..?

Siinä näette / nyt tiedostatte, mihin yksilötasolla tajunnanhallinnalla, eli ehdollistamisella, aka kansanomaisesti sanottuna 'aivopesulla' ja suuremmassa skaalassa toteutettuna MASSANHALLINNALLA on mahdollista tehdä...

Meillehän kieliasiat ja erisuuruiset rahavirtaukset valtion budjetista eri väestöryhmille kielellisin perustein ovat ihan 'normaaleja, kansalaisuuteen kuuluvia pikkuhaittoja' ehdollistavasta kouluopetuksesta ja massamedian jokavuotisesta rummuttamisesta johtuen.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Pakkoruotsin poistamisesta on puhuttu koko sen olemassaolon ajan jo 70-luvulta asti, ja internetin ansiosta sensuuriin tulleen aukon takia yhä kiihtyvämmin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mikään ei ole kuitenkaan muuttunut. RKP:n takana olevien säätiöitten miljoonilla on lahjottu vallassa olevat poliitikot ja puolueet.

Viime päivinä on julkistettu kolmen järjestön yhteinen kansalaisaloite ruotsin saamiseksi valinnaiseksi kaikilla koulutuksen asteilla. Nyt on oikea hetki myös perussuomalaisten vihdoinkin tulla näkyvästi esiin ajamaan kielivalinnan vapautta. Puolueelle olisi varmasti pelkästään edullista profiloitua kielivapauden kannattajaksi.

Älkää hukatko mahdollisuuttanne! Kielivapaudesta pitää jankuttaa niin pitkään, että muutos on tosiasia. Tarvitaan lisää Sebastian Tynkkysen tapaan näkyvää esilletuloa.

Tuula Saskia

Juuri tämä pelottaa.

Jos perussuomalaiset pyrkivät esiintymään aloitteentekijöinä yksinään, koko homma vesittyy.

Älkää, herranen aika, pilatko tärkeää asiaa!

Johanna Fredriksson

Mitä sanotte, kuinka laitonta olisi jakaa rahapalkinto ensimmäiselle luokalle joka jättäytyy kokonaan pois pakkoruotsin tunneilta kuukauden ajaksi?

Voisivat käyttää rahan luokkaretkeen tai vaikka muihin koulukirjoihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset