*

Sebastian Tynkkynen

Kielten opetuksen priorisointi: suomi, englanti ja sitten ruotsi.

Otsikon jälkeen osalle lukijoista tulee varmasti kiukkuinen olo. “Tämä on taas tätä ruotsin kielen vihaa.” 

Vaan kun ei vieläkään ole.

Järkevää keskustelua pitää pystyä käymään kaikesta, myös siitä, mitä kieliä me oikeasti tarvitsemme. Kun tehdään päätöksiä kieltenopetuksen painopisteistä ja yleensäkin kielipolitiikkaa, pohjalla pitää olla tieto, mitkä kielet ovat meidän kannaltamme hyödyllisiä. Oma ideologinen peruslähtökohta on, että tarvitsemme lähestulkoon kaikkia kieliä. Mutta toisia tarvitsemme enemmän ja toisia vähemmän. Kielipolitiikan pitää rakentua näistä tarpeista käsin.

Tämä kirjoitus on vastine Risto Siilasmaan tämänpäiväiselle ehdotukselle, jossa englannista tehtäisiin virallinen kieli Suomessa. Maassammehan ei tällä hetkellä ole yhtään virallista kieltä, vaikka YLE:kin uutisoinnissaan sekoittaa termit. Meillä on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, sekä niiden päälle vähemmistökielen statuksen saaneita kieliä.

Miten suomenkielisten kieltenopetus tulisi priorisoida? Maassamme asuvista 90% puhuu suomea. Oman äidinkielen opettamiseen tulee satsata, ja oppiaineen sisällöistä erityisesti tulisi kiinnittää huomiota kirjoitustaidon parantamiseen, joka on tällä hetkellä laskemaan päin. 90 prosentin lukemilla on täysin selvää, että suomen tulee olla pakollinen oppiaine myös muille, kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuville. Voidaan puhua aivan hyvin pakkosuomesta, samalla tavalla kuin pakkomatematiikasta, sillä molemmista aineista on selkeästi hyötyä Suomessa asuville.

Myös englanti on suomalaisille tärkeä kieli. Olemme pieni maa, ja siksi meidän on osattava se kieli, millä suurimmassa osassa maailman maista kommunikoidaan niiden näkökulmasta ulkomaalaisten kanssa. Myös Suomessa ulkomaalaisten kanssa käytetty kieli on suvereenisti englanti. Oli kyse tieteen huippupaikoista, Hollywood-elokuvista tai vaikkapa käyttöohjeista, kaikissa näissä pelataan yleensä englannilla. Opiskellessani luokanopettajaksi osa kurssikirjoistani on englanniksi.

Näkisin tärkeäksi, että koulutusjärjestelmässämme englannin kielen osaamista korostettaisiin entistä enemmän, sillä se olisi meille selkeästi kilpailuvaltti. Vahvistamista ei saisi tehdä suomenkielen kustannuksella (esimerkiksi korvaamalla suomenkielisiä muiden aineiden luentoja englannilla), vaan sen rinnalla. Kansalliskielen asemaan englantia en vielä pitkään aikaan olisi valmis hyväksymään. On realismia, että kymmenien vuosien kuluttua tämä tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, sillä kommunikaation määrä kansojen välillä lisääntyy kovaa vauhtia. Sata vuotta sitten oltiin omien kesken - nyt on maailma enemmän avoinna.

Kuten aikaisemmin kerroin, Suomessa ei ole virallisen kielen käytäntöä, josta Siilasmaa puhui. Virallinen kieli käytännössä tarkoittaisi kuitenkin kansalliskieltä, eli kaikki julkiset palvelut ja asiakirjat tulisi olla saatavilla englanniksi, mikä aiheuttaisi jonkin verran kustannuksia, sekä laajamittaista lisäkoulutusta henkilöstön suhteen. Tämän vuoksi en olisi vielä valmis muuttamaan englantia viralliseksi kieleksi Suomessa, enkä ainakaan niin kauaa, kuin meillä on toinen kieli, jolla palvelut ja asiakirjat on toimitettava (ruotsi).

Ruotsi on kolmanneksi merkittävin kieli Suomessa. Ei kansainvälisen hyödyn ansiosta, vaan merkittävän suomenruotsalaisen kielivähemmistön vuoksi. On tärkeää, että niillä alueilla (rannikko), joissa ruotsia puhutaan äidinkielenä, myös suomenkielisistä riittävä määrä opiskelee ruotsia. Etusijoille työnhaussa pääsevät luonnollisesti ne henkilöt, jotka pystyvät palvelemaan asiakkaita kaikilla niillä kielillä, joita alueella puhutaan. Itärajalla tämä kieli on puolestaan venäjä.

Siinä taas ei ole mitään järkeä, että kaikki suomalaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia tai venäjää, koska näille taidoille ei ole isolle osalle suomalaisista nimeksikään käyttöä. Pakollisen englannin kielen opiskelunkin pystyisi oikeuttamaan paremmin, kuin pakkoruotsin suomenkielisille. Tähän älyttömään tilanteeseen onkin saatava muutos, ja sitä haetaan parhaillaan kansalaisaloitteen voimin.

Kokoaisin edellisen pohdiskelun jälkeen Siilasmaan ehdotuksesta virinneet kielipoliittiset näkemykseni näin:

1. Suomen kielen opetusta on kehitettävä. Kansalliskielen asema on perusteltu, ja kyseisen kielen osaamisesta on eniten hyötyä maassamme.

2. Englannista ei voi vielä tehdä kansalliskieltä/virallista kieltä. Englannin kielen opetuksen lisäämisellä parannamme kyseisen kielen osaamista ja kilpailuvalttiamme kansainvälisesti sen sijaan, että keinona olisi virallisen kielen statuksen antaminen.

3. Ruotsin kielen opiskelun yliampuvat mittasuhteet on nopeasti saatava vastaamaan todellisuutta. Nykyinen järjestely on liian kallis ja rajoittaa kielipääoman kartuttamista monipuolisesti. Ruotsin opiskelusta on tehtävä vapaaehtoista kaikilla opintoasteilla, mutta ruotsin tärkeyttä suomenruotsalaisilla alueilla on korostettava.

4. Jokaisen suomalaisen koulutusjärjestelmän piiriin kuuluvan tulee opiskella yhtenä oppiaineena suomea. Suomea taitamattomilla on suuri riski eristäytyä muusta väestöstä, ja ulkomaalaisilla varsinkin syrjäytyä.

5. Suurten maailmankielien opetusta tarvitaan lisää Suomeen. Varsinkin yritykset hyötyvät siitä, kun saadaan enemmän työntekijöitä, jotka taitavat maailman pääkieliä. Meidän tulee kilpailla enemmän kansainvälisillä markkinoilla ja viedä tuotteitamme ja osaamistamme ympäri maailman. Vieraiden kielten osaaminen edistää tätä tavoitetta.

Lopuksi haluan kiittää Siilasmaata rohkeasta ehdotuksesta! Tällaisia ulostuloja tarvitaan. Kaikki uudet ideat kehiin yhteiskuntamme kehittämiseksi ja talouden alamäen taittamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (142 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyviä ehdotuksia, joihin olisi helppo yhtyä. Maailmankansalaisena ja muutenkin fiksuna miehenä Siilasmaan ehdotus englannin arvostuksen lisäämisestä on myös hyvin järkevä.. Hän, jos kuka on nähnyt myös sen, mitä Suomi tarvitsee kansainvälistyäkseen ihan oikeasti.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Itse näen asian juuri samalla tavalla, että arvostuksen ja kyseisen kielen opiskelun korostamisen on lisäännyttävä. Englannin nostaminen viralliseksi kieleksi Suomessa on kuitenkin vielä liian varhaista.

Toni Seppänen

Oleellinen sisältö ulostulolla oli ainoastaan kielien painoarvottaminen, viralliseksi kieleksi ehdottaminen oli komiikkaa ja täysin epäoleellista.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #22

Kuuntelitko koko puheen? Oliko tosiaan näin, että Riston ehdotus englannin kielen virallisesta asemasta oli pelkkää komiikkaa?

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #39

Se että maahan virallistettaisiin uusi kieli sen takia että halutaan antaa symbolinen merkki mahdolliselle tulijalle on aika pitkälti sinisen kirjan juttuja. Kyllä halu tulla tänne tai maan yleinen vetovoima on kiinni muista tekijöistä. Englannin kielen tärkeydestä olen ehdottoman samaa mieltä. On monia maita joissa on kova imu koulutetulle työvoimalle mutta maassa ollaan kansallisesti kielipuolia englannin suhteen.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #75

Tosiaan, sanoiko Risto omasta mielestään virallisen kielen aseman antamisesta englannille komiikasta käsin, vai oliko hän tosissaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #85

Joo, Siilasmaa varmaan kertoi presidentille, koko Suomen taloudelliselle kermalle ja tiedotusvälineille vitsin. Sellaisia humoristeja ne ovat, talouspäättäjät.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #85

Risto oli tosissaan ja minusta ehdotus oli koomillinen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #119

En löydä ehdotuksesta komiikkkaa.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #119

Toni Seppänen: no niin, tätä vähän arvelinkin, piti varmistaa kuin sain kommentistasi väärän käsityksen. Kyllähän tuo ehdotus vielä tässä vaiheessa on epärealistinen, mutte ei välttämättä menee montakaan vuosikymmentä, että ollaan siinä tilanteessa, että toimet englannin muuttamiseksi viralliseksi kieleksi on aloitettava.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #128

Se riippuu täysin siitä mitä me teemme tulevina vuosikymmeninä. Otetaan esim. Saksa ja Ranska, he ovat jo siellä missä me ehkä tulemme olemaan. Englanti ei ole virallinen kieli eikä sen tarvitse olla. Englantia on hyvä osata ja jopa hyvin mutta virallisen kielen asemaa se ei tarvitse tänään eikä huomena. Esitys oli niitä heittoja kun jotain vain täytyy esittää. Siilasmaa halusi olla hieman radikaali.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Kielten opetuksen priorisointi: suomi, englanti ja sitten ruotsi."

Näinhän meillä jo perinteisesti on. "Sou?"

On aina yhtä erikoista kuulla läpi-pop-amerikkalaistuneessa euromaassa, että suomalaiset eivät osaa tarpeeksi englantia. Englannin opetusta ei voi paljon enempää tästä vahvistaa, joten lienee ihan sopiva määrä jo, "c'mon". Osa lapsista luulee jo olevansa yhdysvaltalaisia popkulttuurin, television ja tietokonemaailman kautta.

Suomen korostaminen sen sijaan olisi ehdottomasti paikallaan. Tarkemmin sanottuna äidinkielen.

Kieliä lukevat ne, jotka kieliä haluavat lukea. Heille mielellään lisätarjontaa, jos siihen on varaa.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Mietin, että olisin kirjoittanut tähän postaukseen jo sisälle siitä, etteivät suomalaiset osaa englantia vielä tarpeeksi hyvin, jottei sitten kommenttikentässä tarvitsisi perustella, mutta päädyin lyhyempään blogikirjoitukseen.

Olen siis sitä mieltä, että jos verrataan muiden maiden keskiarvoon, suomalaiset kyllä osaavat hyvin englantia. Kun menen Espanjaan tai Ranskaan, siellä melkein kukaan ei pysty keskustella kanssani englanniksi. Mutta jos katsotaan, että kuinka hyviä meidän pitäisi olla englannissa, jotta se olisi kilpailuvaltti suhteessa muihin maihin, emme ole tavoitteessa. Meillä on prosentuaalisesti todella vähän niitä englannin kielen puhujia, jotka yltäisivät edes lähelle natiivitasoa. Jos taas puhutaan kielen käyttämisestä arjessa, ei meille myöskään voi antaa hirveästi gloriaa. Kun nykyisellään kieltenopetuksessa harjoitellaan puhetaitoja vähän, on suomalaisilla suuri kynnys puhua englantia, ja sen käyttäminen monilla jännittää.

Tuo, että osa suomalaisista luulee olevansa yhdysvaltalaisia, tuli minulle aivan uutena tietona. Osaisitko heittää jonkun tutkimuksen tai uutisen tukemaan väitettäsi?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Tuo, että osa suomalaisista luulee olevansa yhdysvaltalaisia, tuli minulle aivan uutena tietona. Osaisitko heittää jonkun tutkimuksen tai uutisen tukemaan väitettäsi?"

Se on pitkä stoori, öbaut semmonen fiilis, mikä pitkässä juoksussa on tullu, beissaa ihan laiffiin eikä mihinkään tutkimuksiin. Eniveis, nou hätä, voi olla et my mistake. Bisneksissä suomalaiset pärjää ihan ok enkuksi, mut oumaigaad, se on vasta puolet tsäänsseistä. Pointtini on se, et bisneksissä tarvitaan myös know howta, hyvää spirittiä ja couritsia, pelkkä kielitaito ei siihen "gloriaan".

Tämä siis koskee muitakin kieliä. Antamalla kielikoulutuksen nuorelle, hänelle ei voi taata sillä mitään menestystä. Hän saa vain avaimet ja huolehtii kielitaidostaan, sen ylläpidosta ja käytöstä itse. Äidinkielen tukemiseen tarvitaan erityisen paljon taustajoukkoja, koska se on elämän tärkein kieli, jolle pohjustetaan muutkin kielitaidot.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #5

Eli kyse on nimenomaan niistä, kuinka tärkeäksi jokin kieli arvotetaan. Kun suomea pidetään tärkeänä, huolehditaan siitä, että jokainen oppii kirjoittamaan tekstejä. Itse näen, että englanti tulevaisuudessa maailman puhutuin kieli, ja siksi siihen olisi hyvä alkaa panostamaan entistä enemmän.

Vieläkään minulle ei ihan avautunut, mistä tämä tietosi tulee, että osa suomalaisista luulee olevansa yhdysvaltalaisia.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen Vastaus kommenttiin #5

Todella selkeä näyttö suomen (ja suomen kielenkin) amerikkalaistumisesta. Perussuomalaisilla tuntuu vain ymmärryksessä olevan vielä selvempiä puutteita.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #34

Siitä ei ollutkaan kyse. Petra väitti, että suomalaisia luulee itseään yhdysvaltalaisiksi. Tähän kysyin perusteita. Se taas on itsestään selvä, että kielemme on täynnä finglishmejä. Siitä kukaan ei varmaan tässä keskustelussa ole ollutkaan eri mieltä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Mietit myös suomalaisten pärjäämistä huippuyliopistoissa ja Hollywoodissa. Kansainvälisiin yliopistoihin menevät ovat jo kartuttaneet riittävät kielitaidot ja kohentavat ne itse opintojen parissa. Näin on aina tehty. Siitä oppilasvaihdoissakin on kyse.

Hollywoodiin ei tarvitse monenkaan näyttelijän mennä - meillä on oma omintakeinen elokuvateollisuutemme, jota kehittää. Siihenkin on jo sotkeutunut liikaa Hollywood-vaikutteita, mikä on varsin ikävää. Ammattinäyttelijät ovat hyviä sopeutumaan kansainvälisiin olosuhteisiin. Jos kotimainen korostus vaivaa, se ei poistu lisää kieltä pänttäämällä. Muut elokuvateollisuuden osaajat eivät tarvitse puhtoista ääntämistä vaan ammattitaitoja.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #6

Meillä on ihan Suomessakin suurimmassa osassa korkeakoulututkintoja kursseja, joiden kurssimateriaaleja on englanniksi. Tarkoitukseni oli kertoa, että tieteen kieli on huipulla englanti, ja se näkyy myös meillä Suomessa.

Hollywoodiin lähtemisestä en puhunut, vaan tarkoitukseni oli ilmaista, että leffat joita katsomme, ovat englannin kielisiä pitkälle.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #8

Tieteen kieliä varten ei tarvitse erikseen lisätä englannin opetusta, vaan opiskelijat ottavat korkeakouluissa haltuun opiskelumaailman kielet. Näin se on aina toiminut. En ymmärrä, miksi peruskoulu-lukion pitäisi kouluttaa huipputason englannin puhujia seuraavaa koulutusastetta varten, kun sitä ei ole ennenkään tarvittu. Vai miten uskot että kaikki ne suomalaiset, jotka nytkin maailmalla kansaivälisissä korkeakouluissa opiskelevat, ovat pärjänneet hienosti ilman natiivitaustaa? Eikä opetusta voi paljon enää lisätäkään, ellei ruveta opettamaan englantia ekaluokkalaisille tai vallata sille lisää tunteja.

Se, että meillä katsotaan paljon amerikkalaisia elokuvia, ei ole syy lisätä englannin opiskelua. Ajatus on suorastaan hupsu. Meillä käytetty tekstitysperinne (ei dubbaus) on ollut hyvä tuki nuorten nopeasti karttuvaan englannin taitoon. Monelta nuorelta onnistuu myös katselu ilman tekstityksiä.

Sen sijaan siitä ei tarvitse tulla itseään ruokkiva kehä, jossa meidän tarvitsisi valmistautua enemmän amerikkalaiseen viihdetarjontaan opiskelemalla kieltä lisää.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #18

Ei kannata kääntää nyt esimerkkejä toisin päin ja luoda olkiukkoa. Minun viestini ei ollut, että koska meillä tulee englannin kielisiä filmejä TV:stä, on opiskeltava englantia. Korkeakouluun, TV:seen ja muuhun liittyvät mainitsemani asiat olivat esimerkkejä englannin kielen MERKITTÄVÄSTÄ asemasta, joka näkyy useilla osa-alueilla. Ja sen vuoksi tätä tulisi opiskella. Meilllä on useita keinoja siihen, miten koulutusjärjestelmän puitteissa voimme vaikuttaa englannin osaamisen kasvamiseen. Muutama esimerkki, joista tulee vakavasti miettiä, mitä tulisi ottaa käyttöön:

- Englannin opiskelu on Suomessa vapaaehtoista, ruotsin pakollista. Käännetään tilanne toisin päin?
- A1 kieli alkaa vasta kolmannella luokalla. Minun ala-asteellani tehtiin poikkeus ja aloitettiin jo 2. luokalla. Aloitettaisiinko siis jo varhaisemmin, kun motivaatiokin on eri tasolla?
- Lisää kielikylpytarhoja ja kouluja?
- Viikkotuntimäärien lisäystä peruskoulussa ja toisella asteella?
- Englannin kielen opetussuunnitelmien läpikäynti ja sisällöllinen kehittäminen?
- Oppiaineiden integrointi, niin, että esimerkiksi historiassa voitaisiin hyödyntää englannin kielisiä materiaaleja, joita ei ole suomeksi saatavilla?
- Ulkomailla käytössä olevat kielenosaamiseen liittyvät visailut ja kilpailut kouluissa?
- Jne jne...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

""Hollywoodiin lähtemisestä en puhunut, vaan tarkoitukseni oli ilmaista, että leffat joita katsomme, ovat englannin kielisiä pitkälle.""

Tässä on yksi hyvä esimerkki tahallisesta väärinymmärtämisestä, kun halutaan antaa vähän naurettava kuva koko jutusta, eli toisille pitää käyttää äärimmäisen tarkkaa ilmaisua ja mieluummin vielä vääntää tarkasti asia rautalangasta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

""Tuo, että osa suomalaisista luulee olevansa yhdysvaltalaisia, tuli minulle aivan uutena tietona. Osaisitko heittää jonkun tutkimuksen tai uutisen tukemaan väitettäsi?""

Uutta tuo kommentti oli minullekin. Itse en tunne yhtään noin ajattelevaa ihmistä. Englannin suosio on ihan yksistään kantava kieli maailmassa, joka jatkuvasti vain vahvistaa itse itseään kun sitä kaikkialla opiskellaan ja ulkomailla tarvitaan, niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

Englantia käyttää myös alati vahvistuva nuorisokulttuuri kaikissa muodoissaan. Ja jos ajattelenkin näitä tuntemiani esi-murrosikäisiä nuoria, niin heillä kaikki kiinnostavat tietska-ohjelmat ja linkit ovat englanniksi. Niitä he käyttävät päivittäin tuntitolkulla, on japanilaiset Mangat ym. piirros-ja keskustelupalstat, joihin on kuulemma tärkeä osallistua ja kanssakeskustelijat ovat ympäri maailmaa eri maista Kiinasta-Australiaan. Se on nykypäivää tämän ajan nuorille...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #76

En minäkään ole yhdenkään suomalaisen kuullut tai luullut olevan amerikkalainen.

Itse kyllä kerran kuulin omin korvin ja näin omin silmin MTV:n aamuohjelmasta, kuinka Paavo Axel Olof Freudenthal-mitalisti, melkein Euroopan unionin presidentti, Lipponen, väitti olevansa ruotsalainen.

No sen mukaiseksi hänen pressanvaalituloksensakin kyllä jäi, 7 %.

Eli siitä päätellen kyllä häntä joku suomenkielinenkin hairahtui äänestämään.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

#3

Hassua kyllä, mutta mä en pelkää englannin/amerikkalaisuuden uhkaavan Suomea niin, että se veisi jotain pois, vaan tuntuu, että se tuo vain jotain lisää.

Siis perinteinen argumentti käännettynä toisinpäin, yleensähän "kansallismieliset" on niitä, jotka haluavat suojella omaansa. Jostain syystä kielen kohdalla se ei tunnu vain siltä. Suomen kieli edelleen on ja pysyy, mutta siihen saattaa tulla jotain lisää.

Teki mieli kyllä suositella tuota kommenttia (vaikutti kauhean kansallismieliseltä :), mutta en vain tuosta englannin uhasta ole ihan samaa mieltä.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Itsekään en pelkää englannin osaamisen lisääntymistä Suomessa. Suomen kieli on tutkimusten mukaan yksi elinvoimaisimmista, joten ei syytä huoleen. Tärkeää on, että samalla kun opiskelemme vieraita kieliä, vaalimme omaamme ja muistamme tehdä suomenkielistä kirjallisuutta, sarjakuvaa, blogikirjoituksia jne.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Yleisemmin ottaen kaikki uusi antaa uusia vaihtoehtoja. Saman tekee myös ruotsalaisuus ja ruotsin kieli. Venäläiset ja venäläisyys, joita et suin surmin halua tänne.

Mutta kun suomalainen alkaa poliisin pidättäessä vaatia oikeuksinaan kuulla eräs liturgia tai saada soittaa yksi puhelu, ja aika moni luulee juryn päättävän syytetyn syyllisyydestä, aletaan olla tietyllä tavalla vaarallisellakin tiellä.

Silloin ei nimittäin voida enää eikä päästä vertailemaan asioita.

Vieraiden kielten vaikutus suomen kieleen riippuu suuresti siitä, miten hyvin osaamme suomea. Hyvän suomen kielen taidon omaava osaa lainata jotain tarpeellista ja muotoilla sen suomeen sopivaksi, kirjoitusasultaan tai sitten kääntämällä. Lauseenvastikkeita käytetään käännöksissä huomattavasti vähemmän kuin suomenkielisessä kirjallisuudessa. Ne ovat kuitenkin merkittäviä suomen kielen hienouksia.

Petran esimerkit englannin käytöstä ovat täysin hyödyttömiä. Ne ovatkin tulleet kieleen lähinnä joidenkin halusta osoittaa osaavansa (hiukan) englantia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #35

"Vieraiden kielten vaikutus suomen kieleen riippuu suuresti siitä, miten hyvin osaamme suomea. Hyvän suomen kielen taidon omaava osaa lainata jotain tarpeellista ja muotoilla sen suomeen sopivaksi"

Totta.

"joita et suin surmin halua tänne."

:D

Tässä on kyse protektionismista, 'luonnon suojelusta', minulle luonto on niin tärkeä, että arvostan sen korkeammalle kuin siitä saatavan rahan. Sama EU-maiden kesken.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hyvä blogikirjoitus todella. Perusteltuja näkemyksiä ilman mitään ns. kiihkoiluja. Tästä blogisti saa paljon pluspisteitä. On huomattava, että jopa kielikeskusteluihin aina ryntäävä Petra Nyqvistikin pysyi lähes asiallisissa puitteissa. Se on jotain uutta ja todella saavutus. Tähän taisi kuitenkin vaikuttaa eniten tervepäinen, mutta mieto ja vähäinen suomenruotsista kirjoittaminen.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Kiitos palautteestasi Erland! Ei ne asiat kiihkoilemalla toiseksi muutu, turhaan vaan keskustelijat hiiltyvät. Kyllä asiasta kuin asiasta pystyy käymään rakentavan keskustelun, jos vain haluaa.

Käyttäjän OlliTurkama kuva
Olli Turkama

Olen E Salon kanssa samaa mieltä. Hyvin laadittu asiallinen kirjoitus. Peukut!

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen
Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ehdotus ei ole uusi. Mutta kun julkisuuden henkilö sen esittää, se saa enemmän julkisuutta ja huomiota. Edellisen kerran näin taisi käydä, kun Risto E. J. Penttilä ehdotti englannin kielelle Suomessa virallista asemaa.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Olet oikeassa Riku. Kun noin luokan kova kaveri ehdottaa englantia viralliseksi kieleksi, idea saa enemmän painoarvoa ja se otetaan enemmän vakavissa. Uskon, että aika moni on ehdottanut aikaisemmin englannin aseman nostamista nykyisestä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Samalla tavalla tässäkin käy kuin Penttilän ehdotuksen jälkeen: ei politiikkamuutosta.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #15

Ei tämä varmasti heti konkreettista muutosta tuo, mutta tarvitsemme poliittista painetta paljon, ennen kuin päättäjät ovat valmiita muuttamaan systeemiä. Nokiapomo on yksi näistä paineen laittajista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #16

Poliittista painetta on ollut jo hetken aikaa. Esimerkiksi Vuonna 1929 Elsa Enäjärven julkaisussa
”Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin”
englannista katsottiin olevan ruotsia enemmän hyötyä niin ulkomaankaupan, ulkomaansuhteiden kuin sivistyksenkin kannalta. Taisi sama vääntö olla jo 20-luvun kielilakia tehtäessä. Asia olisi teoriassa erittäin yksinkertaista ratkaista: katsotaan mistä on opiskelijalle itselleen hyötyä ja valitaan se. Nyt opiskelijoiden oma elämä ja oma etu ovat prioriteettilistalla viimeisinä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #17

Englanti on käytännössä lähes kaikkien oppilaitten ensimmäinen vieras kieli Suomessa. Vuonna 2010 oppilaista 90 prosenttia valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin. Linjama haluaa ilmeisesti sen vielä pakolliseksi, vai miten sen asemaa pitäisi vielä parantaa?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #19

Vieraita kieliä ei pitäisi opiskella siksi, että jonkun kielen "asema" paranisi tai huononisi vaan siksi, että oppilas/vanhemmat/elinkeinoelämä kokee jonkun kielen oppilaan tulevaisuuden kannalta hyödylliseksi.

Minullakaan ei siis ole mitään vaatimuksia minkään vieraan kielen puolesta tai sitä vastaan vaan haluan ainoastaan, että ihmiset saavat päätösvaltaa itseään koskeviin asioihin ja että päätökset tehdään demokraattisesti.

Vastenmielinen bantuopetuslaki jossa valtio päättää kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti, mitä kieltä koululaisten on opiskeltava, on yksinkertaisesti väärin. Tiedän että sinun mielestäsi se on oikein, mutta en ole edelleenkään kuullut yhtään kestävää perustelua sen puolesta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #20

Etpäs näköjään tiedä, mutta oletuksia osaat heittää.

Edelleen, miten pitäisi vielä lisätä englannin opettelua kun 99,4 prosenttia 7–9-luokkalaisista opiskeli sitä vuonna 2011? Pakottamalla?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #20

Juuri noin. Tottakai kieliä opiskellaan ei ainoastaan huvin, vaan nimenomaan niistä elämässä koituvan hyödyn kannalta.

Mielellelläni siteeraan ainakin tällä kohtaa filosofina suuresti arvostamaani Karl Marxia, joka sanoo, että "vieras kieli on ase elämän taistelussa".

En hetkeäkään epäile, etteikö Risto Siilasmaan meille, lapsillemme ja heidän lapsilleen jne. tarjoama englannin kielen komea hengen miekka ole elämän taistossa tuhat kertaa parempi ja tehokkaampi astalo kuin pakkoruotsittajien meille väkisin tyrkyttämä murteellisen ruosteisen suomenruotsin jäljitelty Mora-puukon nysä.

Icke sant?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen Vastaus kommenttiin #19

Huomautan tuosta luvusta 90%. Se kertoo todellakin vain, että 90% aloittaa englanti ensimmäisenä kielenä. Läheskään kaikille ei nimittäin edes tarjota mahdollisuutta jonkin muun kielen valintaan. Englantia ei niin moni valitsisi.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #19

Siinä on 10%, jotka eivät aloittaneet englannin kielen opintoja A1-kielenä. Pitäisi tutkia, mistä syystä näin oli. Oliko kieli jo niin hyvin hallussa, vai oliko kyseessä jotkin muut tekijät.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #19

Olisi sinunkin Petra kuunneltava välillä ihan herkällä korvalla noita järjen ääniä:)

Juu, minäkin haluan Ruotsin tapaan englannin myös pakolliseksi ja muut kielet vapaaehtoiseksi. Vasta silloin monikielisyys Suomessa lähtee oikeasti nousuun, kun oppilaat saavat opiskella sitä kieltä mistä heille mielestään on eniten hyötyä ja ennen kaikkea kiinnostusta. Eihän tässä mitään uutta asiaa enää ole kenellekään, kaikki on jo sanottu moneen kertaan. Vänkätään vain samoja juttuja aina uudestaan ja uudestaan, mutta selitykset eivät mene koskaan perille.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #17

Juurikin näin. Tällä hetkellä yksi vähemmistöryhmä ajaa omaa etuaan rajulla tavalla muiden kustannuksella. Toki kaikki suomenruotsalaisetkaan eivät katso tilannetta sormien läpi. Kyselytutkimuksen mukaan muistaakseni 40% heistäkin olisi valmis luopumaan pakkoruotsista.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #44

"Juurikin näin. Tällä hetkellä yksi vähemmistöryhmä ajaa omaa etuaan rajulla tavalla muiden kustannuksella. "

No tulihan se sieltä viimeinkin. Itse ruotsin opiskelu kiinnostaa tuskin ketään ruotsinkielistä kuten ehkä joitain pieniä RKP-klikkejä, jotka uskovat sen suojelevan kielen tulevaisuutta Suomessa ja oikeutta käyttää sitä kuten on aina käytetty. Ruotsinkielisiä ärsyttää demokraattisesti päätetyn asian (kumpikin ryhmä opiskelee toistensa kansalliskielen) kääntäminen vähemmistön syyksi ja "omien etujen" tavoitteluksi "toisten kustannuksella". Kansalliskielten opettamisesta on päätetty eduskunnassa, ei huutoäänestyksellä. Sisäänleivotut kysymykset, mitä sen jälkeen, ovat oikeutettuja. Tässä maassa opiskellaan, paiskitaan töitä ja tehdään kulttuuria myös ruotsiksi, sitä sen sijaan ei pidä lähteä purkamaan kohtuuttomana.

Ja sinä olet omalta osaltasi ajamassa tätä vaikutelmaa omien etujen rajusta tavoittelusta muiden kustannuksella.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #56

En millään pääse logiikastasi kiinni.

"Tässä maassa opiskellaan, paiskitaan töitä ja tehdään kulttuuria myös ruotsiksi, sitä sen sijaan ei pidä lähteä purkamaan kohtuuttomana."

Sillä, että kukin suomenkielinen saa päättää, mitä kieltä opiskelee, ei ole mitään tekemistä, että ruotsinkielisiltä vietäis oikeus paiskia töitä ja tehdä kulttuuria ruotsiksi. Se on heistä itsestään kiinni. Jos taas luulet, että on suomenkielisten tehtävä ylläpitää ruotsinkielistä kulttuuria, eletään jossain ajatukuplassa, joka on kaukana nykyhetkestä. Aika monella ruotsinkielisellä tuntuu olevan samankaltaisia ajatuksia.

Jos todella ajattelet näin, niin siitä vain pelastamaan ja jopa elvyttämään kuolleita kieliä. Sitä hommaa riittää, mutta tällaiseen älyttömään projektiin eivät suomenkieliset ole valmiita lähtemään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #87

"..., että on suomenkielisten tehtävä ylläpitää ruotsinkielistä kulttuuria..."

Ihan siinä, kuin ruotsinkielisten suomalaisten tehtävä on ylläpitää suomenkielistä kulttuuria. Miten haluaisit järjestää jaon esim. verotuksessa? Jokainen omasta puolestaan ja omasta puolestaan jokainen, noin muskettisoturien tapaan - vai menikö se jotenkin toisin?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #101

Älkää rakkaat pakkoruotsittajat yrittäkö tunkea suomalaisuuteen ja suomalaiseen identiteettiin ruotsinkielistä identiteettiänne. Me emme halua liputtaa Ruotsin ruotsalaisen verisen rosvokuningas Kustaa II Adolfin, Suomen miesten tapattajan päivänä, kuten te epäisänmaallisesti teette. Me emme tarvitse identiteettiänne, meillä on oma jäljittelemätön ja aito, suomalainen, kalevalainen identiteettimme.

Jos suomenruotsalaisuus kuuluisi identiteettiimme, me olisimmekin suomenruotsalaisia.

Suomalainen tarvitsee ruotsin kieltä tismalleen yhtä paljon kuin ruotsalainen Ruotsissa suomen kieltä.

Ja mitä Atokseen, Portokseen ja Aramikseen tulee, niin eivät hekään tapelleet toinen toisensa puolesta pakkoruotsin ehdoilla, mitä nyt näytät meiltä suomenkielisiltä edellyttävän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #115

Kalevalainen identiteetti? Kun Kalevala on alkuaan täältä varsinaisesta Suomesta, niin savolaiset sitten kait eivät ole mielestäsi suomalaisia.

Asia selvä. Puhuvathan he ihan eri kieltäkin, joten näkökantasi on ymmärrettävä.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #118

Armas rakas Herr J. Heyno on nyt tainnut vetää johtopäätöksensä savolaisista ent. Saharisen Päevin perusteella. Hän on kotoisin takuuvarmalta umpiruotsinkieliseltä alueelta Iisalmesta (Idensalmi på svenska, ettet tarvitse tulkkia) nyk. Päivi Storgård, varapuheenjohtaja SFP. Savolaisethan lienevät muistaakseni suoraan kaakkois-Euroopan metsissä perin myöhään juoksennelleista sarvipäisistä gooteista polveutuvaa ja myöhemmin Itä-Göötanmaalaista ruotsalaista sukua vai kuinka?

Iisalamen torilla sitä ukot ja akat ne hyviinni just pakkoruotsiks sinun mielikses huastelloo. Näättää siltä, että sen itennii hyvin tiijät.

Pakkoruotsin tarve on Iisalmessa huutava.

Niin mikä se Ruotsin ja ruotsalaisten kansalliseepos muuten olikaan nimeltään?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #121

Kuten sanottu, suomi ja savo ovat eri kieliä. Osoitit käsitykseni oivasti oikeaksi.

Kiitos.

PS. Kyllä se "Idensalmi" on ihan itämerensuomea.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #123

Mitäpä, jos veisit murheesi ja probleemasi Paavo Lipposen ratkaistavaksi? Entisenä kuopiolaisena hän varmasti selvittää asian sinulle juurta jaksain.

Ja Paavo pääsi RKP.n ja Merete Mazzarellan ja ehkä sinunkin tuella melkein presidentiksikin seitsemän (7 %) prosentin vaalituloksellaan. Paavo julisti oikein mainostv:n aamuohjelmassa, että oikeastaanhan me suomalaiset olemme ruotsalaisia. Paavon puheista päätellen savolaisetkin ovat suomalaisiakin, jota sinä et taas hyväksy. Kylläpä tämä nyt vaikeaksi meni.

Yksikään teistä kolmesta ei taida silti kannattaa Risto Siilasmaan hyvää ehdotusta englannin kielestä. Mikä vahinko?

Koetteko te pakkoruotsittajat englannin kielen mustasukkaisesti jotenkin pakkoruotsin viholliseksi? Surullista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #126

Kirjoituksellasi yritit varmaankin viestittää jotain. Paavo Lipposen savolaisuutta, ehkä? Vai jotain muuta?

Kerropa nyt, missä yliopistossa niitä äidinkielikiintiöitä on.

PS: Murheita näyttää olevan nimenomaan sinulla. Minä olen nykyiseen tvångsfinska-tilanteeseen täysin tyytyväinen.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #87

Hei Sebastian,

sinulla oli vaikeuksia ymmärtää mitä olin kirjoittanut. Ei ihme, sillä sinulla oli jotain ennakkoluuloja ja käsityksiä vähemmistön kohtuuttomista edunajamisista. Tunnut myös kuvittelevan että ruotsinkielisten ja suomenkielisten kulttuuri- ja työpanos Suomeen on jotenkin erillinen. Vähän kuten sinä et voisi lukea muumeja tai katsella Akseli Gallen-Kallelan tauluja koska ne ovat vain ruotsinkielisille ja tai että joku ruotsinkielinen ei voisi harrastaa Kaurismäen leffoja tai rakastaa Kauko Röyhkää, koska ne ovat vain suomenkielisille tarkoitettuja.

Kaikki suomalaiset yhdessä tuottavat suomalaista kulttuuria ja vaalivat yhdessä sitä. Kielenopinnot taas ovat vain järjestelykysymys. Että mikä on se paras malli.

Aloitit blogisi muistuttamalla ettei kyse ole ruotsivihastasi. Ei ole kyse selvästikään mistään ruotsivihasta vaan että haluat ultra-anglosentrisen mallin. Sen sijaan sinua vaivaavat hurjat ennakkoluulot itse vähemmistöstä. En tiedä mistä olet ne saanut, kenties puolueessasi viljellään tuollaista ajattelua. Et sinäkään ole lukenut A1-ruotsia ketään ruotsalaista tai ruotsinkielistä varten vaan ihan omaa itseäsi varten.

Siksi onkin hyvä kysyä, mitä mielestäsi saa ruotsiksi Suomessa tehdä. Saako tuottaa opintoja, esim. onko Åbo Akademi kohtuuton etu? Entä ruotsinkielistä teatteria ja televisio-ohjelmaa? Onko kohtuuton, siis vaikka ruotsinkieliset maksavat veroja siinä missä muutkin suomalaiset?

Anglosentrisestä mallista minulla oli asiaa koskien Ruotsin valtion ongelmia kieltenopetuksen kaventumisen suhteen, mutta et ottanut niihin kantaa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Linjama kirjoitti:

"Ankkalammikon asukkaiden luontoa voi päätellä seuraavasti (pahoittelut, että se on toisella kotimaisella):

"If it looks like a duck, swims like a duck, and quacks like a duck, then it probably is a duck" "

Tämä kumma väistö ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, miten englanti ei jo olisi kaikkein opiskelluin ja koroistetuin vieras kieli Suomessa, ja miten sen opiskelua pitäisi vielä lisätä. Tärkeämpää on saada nuoret innostumaan uudestaan muistakin kielistä kuin tuputtaa lisää sitä yhtä, jota he osaavat jo todella hyvin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Englanti ei ole pakollinen missään oppilaitoksessa, ruotsi on jokaisessa. Jokaisen suomenkielisen on siis jokaisella oppiasteella jokaisessa oppilaitoksessa opiskeltava ruotsia, eikä hän voi valmistua yhteenkään ammattiin opiskelematta ruotsia. Tästä syystä englanti ei ole kaikkein opiskelluin ja korostetuin vieras kieli Suomessa, vaan ruotsi.

Se, että englantia osataan paljon paremmin johtuu ainoastaan siitä, että kieltä tarvitaan, sitä halutaan opiskella ja siitä on hyötyä. Edelleenkään en tosin ole tuputtamassa sitäkään yhtään kenellekään, vaan ainoastaan vaatimassa, että asioista päätetään demokraattisesti ja siten, että asianosaisina ovat opiskelijat ja tavoitteena heidän parempi tulevaisuutensa. Jos esimerkiksi kunnan väestön enemmistö katsoo, että ruotsi on hyödyllisempi kuin yksikään muu kieli, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että he sitä opiskelevat.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ei minullakaan. Sen asian varjolla ei kuitenkaan pidä ajaa kielitaidon fakkitumista englantiin. Sitä ei kuitenkaan saa kritisoida ilman että saa kuulla näyttävänsä ankalta, puhuvansa kuin ankka ja kuuluvansa ankkalammikkoon? Onko sinulla jotain muita olettamuksia, käsityksiä, herjoja ja ennakkoluuloja, joita haluat jakaa?

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #27

Nyt kuulostaa vähän siltä, että Petra peila omia ennakkoluulojaan muiden ajatuksista ääneen, ikään kuin kuin ne olisivat muiden ajatuksia. Oikeassa elämässä tilanne ei kuitenkaan ole tämä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #45

Siis jos Linjama kuittaa kaiken leimaamalla minut "ankkalammikkolaiseksi" joka näyttää ja kuulostaa ankalta, niin se on minun ennakkoluulojeni ilmentymä? Vai mitä yrität sanoa?

Minä kritisoin englannin suitsutustasi, sillä se on lähinnä takaperin menemistä, kun on kyseessä miten saadaan oppilaiden kieliopinnot sopiviksi. Ruotsissa mennään tällä hetkellä takapakkia juuri tuon englantiin kuihtumisen vuoksi - olen lukenut sikäläisiä opetusalan lehtiä, joissa ollaan huolissaan asiasta. Miten tuollaiset ankkaheitot mielestäsi sopivat siihen kritiikkiin? Kvaak?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Käytännössä englanti on pakollinen kieli. Ei taida olla ketään joka olisi onnistunut käymään peruskoulun ja lukion ilman englantia. Yliopistoissahan onkin sitten jo käytettävät tentti- ym. kirjat englanniksi. Mutta eihän sitä ole sellaiseksi lainlaatijan taholta määrätty.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #37

Tästäkin olisi hyvä saada oikeita tilastoja. Ilman sellaisia oman näkemykseni mukaan, jos tällaisia opiskelijoita ei löydy, syy ei ole se, että he eivät olisi pystyneet käymään peruskoulua ja toista astetta ilman englannin kielen opintoja, vaan siksi, että ovat nähneet selkeän tarpeen kyseiselle kielelle. Meillä nimittäin on valtava määrä kouluja, varsinkin isoissa kaupungeissa, joissa aivan helposti pystyy opiskella alakoulusta lukioon ranskaa, espanjaa ja saksaa. Itse olin pienellä 180 oppilaan alakoululla, ja siellä pystyi opiskelemaan saksaa joka vuosi.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Juuri noin. Englannin kieltä on Suomen laista paha poistaa, kun sitä ei siellä edes ole.

Mutta tämä toinen, mikä sen nimi nyt taas olikaan?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Vastustan edelleen kieliopintojen kielikohtaisia pakkoja, mutta koska meillä on Suomessa (ja Puheenvuorossakin) niin vahva pakottaja-lobby, kai tässä on pakko tehdä kompromissi ja vaihtaa vaihtoehdoton ruotsi vaihtoehdottomaksi englanniksi ;-)
Pakko siis säilyy, vain kieli vaihtuu!

Englanti on kuin lukutaito, jota kannattaa koko ajan kehittää, vaikka alkeet olisivatkin hallussa..

Ruotsin kielen pakollisuudelle ei ole mitään perusteita.
Hyvin perustellun englantipakon voin juuri ja juuri hyväksyä.
Englannin pakollisuus ON hyvin perusteltu.

Silti englannin kieli ei ole pakollinen aine kouluissa
nykyisten lakien mukaan!

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Englannin pakollisuus ON hyvin perusteltu." Sanoo Vapaan Kielivalinnan mies.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Pakkohan jokin kompromissi on tehdä, kun pakolla on niin kova kannatus!
Vapaan kielivalinnan vastustajat ovat niin kova voima yhteiskunnassamme, että minun on peräännyttävä! Peräännyn siis sen verran, että pakon ystävät saavat pakkonsa. Englantipakko on hyvin perusteltu, vaikka en sitä kannatakaan, mutta kompromissihakuisena yritän löytää kaikille, myös pakon ystäville sopivan ratkaisun..
Vai eikö pakon ystäville kelpaakaan muu pakko kuin ruotsipakko ?

JJ Haveri

Joo, juuri ei näin. Ensimmmäinen vieras kieli saisi mielellään olla täsmälleen joku muu kieli kuin englanti - jaa että miksi ????

Yksinkertaisesti sen vuoksi, että nyt englanti sattuu olemaan se maailman valtakieli. Siltä tai sen käytöltä ei voi mitenkään välttyä. Englantia pukkaa kaikkialta - tv:stä, peleistä, leffoista jne. Tämä taas tarkoittaa sitä, että englanti on omaksuttavissa nopeammin kuin muut ns. suurkielet - kaikki ovat alttiina sille koko ajan. Tällä hetkellä esimerkiksi yläasteikäisten poikien englannin taitotaso on jo kohonnut huomattavasti. Mahtaakohan se johtua siitä, että he pänttäävät kouluenglantia enemmän kuin koskaan ? No ei tasan johdu - sehän johtuu mm. tietokonepeleistä - nykyisissä peleissä vuorovaikutus tapahtuu hyvin usein juuri sillä englannin kielellä - ts. motiivi ja tarve kohtaavat - tällöin oppiminen on luontevinta.

Sinänsä pakkoruotsittajat ovat oikeassa, kun pyrkivät aikaistamaan toisen vieraan kielen opiskelua - ja kyllähän vieras kielihän se ruotsi suomenkieliselle on ja tvärtom. Kyseessä saisi vaan olla ihan vapaavalintainen vieras kieli, vaikkapa se ruotsi.

Pragmaattisesti(on muuten Kataisen uusi lemppari) ajateltuna pakkoruotsi on Suomen valtion kaikkien aikojen huonoin sijoitus. Jos jotain valtion firmaa tuettaisiin sadoilla miljoonilla vuosittain ja tuloksena olisi yli 90 %: sti pelkkää sekundaa, niin voi sitä kokoomuslaisten huutoa, että ajetaan alas, ajetaan alas!!!!

Tosin eihän pakkoruotsin alasajolla mitään kustannussäästöjä saavuteta, kuten jotkut puupäät täällä huutelevat. Taas päinvastoin - vapaaehtoisuuden myötä kustannukset todennäköisesti nousevat. Sen sijaan resurssit käytetään hyödyllisemmin, josta taas kaikki hyötyvät.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

JJ Haveri: vasta-argumenttisi on hyvin helppo kumota käyttäen omaa logiikkaasi:

Vaikka Suomessa kaikki altistuvat jatkuvasti suomen kielelle, se ei tee jokaisesta huippuosaajaa. On tärkeää, että opiskelemme myös suomen kielen taitoja suomalaisina.

Saatikka sitten englannin kohdalla, jota kuuleekin jo paljon vähemmän kuin suomea.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #88

Näin: "myös suomen kielen taitoja suomalaisina." Ja kun osalle suomalaisista äidinkieli on ruotsi, on tärkeää, että opiskelemme sekä ruotsia että suomea, ihan suomalaisina. Englantia emme Suomessa tarvitse oikeastaan missään.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #100

Tuosta olen täysin eri mieltä. Meillä nuoremmalla polvella tulee vastaan englanti korkeakoulun oppikirjoissa, hakupapereissa vaihtoon jne. Monille yrityksille englannin kielen taitaminen SUOMESSA on erittäin tärkeää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #129

Monille yrityksille? Suurimmalle osalle ei. Missä Virtasen putki ja hana tarvitsee englantia? Ei missään.

Suurin osa "nykynuorista" ei mene korkeakouluun. Lisäksi on todettava, että kouluenglannilla ei korkeakoulujen oppikirjoja lueta. Mutta se on jo toinen juttu. Suurimmassa osassa korkeakoulujen oppikirjoja ei käytetä suomea, joten...

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Juuri tässä on se asian ydin. Englannin pakollisuus olisi todella hyvin perusteltavissa - ruotsin pakollisuus ei ollenkaan. Siksi on erittäin hämmentävää, että juuri ruotsi sattuu olemaan kaikille suomenkielisille pakollinen oppiaine. Koska pakollisuudet määrittyvät sen kautta, miten lainsäätäjä näkee opiskeltavien aineiden tarpeellisuuden isossa mittakaavassa yhteiskunnassamme, en näe mahdottomaksi englannin pakollisuutta. Lähtökohtaisesti en pidä pakoista kieltenopinnoissa, sillä jos haluaisi opiskella mieluummin vaikka ranskaa, siitä saisi hyvällä motivaatiolla ja vaivannäöllä itselleen käyttökielen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Entäs vaihtoehdoton suomi, tvångsfinska? Pitäisikö sekin vaihtaa vaihtoehdottomaksi englanniksi?

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Jouko Heyno: omassa kirjoituksessani kirjoitin, että yhteiskunnan edun mukaista olisi, että jokaisen Suomessa asuvan opetussuunnitelmaan kuuluisi maan pääkielen opiskelu, koska sitä puhuu 90% asukkaista äidinkielenään, sekä tietenkin loppuosasta iso osa taitaa muuten suomen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #89

Eli tvångsfinska siis jatkuisi, pakkoruotsi poistuisi? Miten käytännössä siis englannin asema ruotsinkielisissä kouluissa?

Etkö huomaa ristiriitaa omasa tekstissäsi: "jokaisen Suomessa asuvan opetussuunnitelmaan kuuluisi maan pääkielen opiskelu, koska sitä puhuu 90% asukkaista äidinkielenään," - miksi jotain sellaista pitää pakolla opettaa, jonka oppilas jo osaa? Eikö se ole juuri sitä kammoksuttua tuhlausta?

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #92

En näe mitään ristiriitaa, jos mielipide muodostetaan faktojen pohjalta. 90% on todella iso ja selkeä luku pääkielen määrittäjäksi.

Ruotsinkielisten suomenopetus järjestetään järkevästi tasoryhmissä, kuten matematiikassa tehdään. On pitkää ja lyhyttä. Kielissä nämä tasoryhmät menevät numeroilla A, B ja C.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #130

Et huomaa mitää ristiriitaa siis siinä, että jolekulle pitää pakolla opettaa koulussa jotain, mitä hän jo osaa?

Mielenkiintoista.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Etkö sinä nyt tajua? Katsopas pakkoruotsi on rikkautta ja kun Suomen kansa tahkoaa sitä väkisin opiskellen oikein ahkerasti, niin se tulee upporikkaaksi. Näin olen antanut itselleni kertoa. Odottelen vaan sen päivän kaunista aamuauringon nousua, kun pääministerimme J. Katainen (kok) ja valtiovarainministerimme J. Urpilainen (sd) ilmoittavat, että nyt rikkautta on kertynyt jo niin paljon, ettei Suomen pankin holveihin enää mahdu yhtään enempää ja alimmaiset setelit alkavat jo homehtua.

Se on kuulema juuri tämä pakko, joka saa aikaan sen suuren rikastumisemme.

Englanti ei ole pakkokieli eikä sillä siis niinmuodoin voi rikastua. Mikä oli todistettava, m.o.t.

Cenita Sajaniemi

Intian valittua englannin yhdeksi pääkielekseen, maan talous lähti kasvuun.
Puheopetusta osa lapsista saa netin välityksellä. Englantilaiset "vapaaehtoiset" netin toisessa päässä neuvovat intialaisia ääntämään sanat ja lauseet oikein.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Mielenkiintoista! Onko sinulla heittää tästä jotain artikkelia tai tutkimusta. Ottaisin mieluusti talteen materiaalipankkiini tällaisia juttuja.

Cenita Sajaniemi

Keskustelin asiasta elokuussa Bangladeshilaisen, Suomessa asuvan henkilön kanssa.
Intiassahan oli tai on satoja kieliä, englannin kielen tultua viralliseksi koulunkäynti ja opiskelu tapahtuu englanniksi, ja olemmehan kaikki saaneet lukea Intian talousihmeestä.
Intiassa kommunikoidaan muun maailman kanssa netin kautta ja monet toiminnat on ulkoistettu Intiaan.

Tästä löytyy varmaankin lisää tietoa ihan kuukkelista, tai jos haluat ihan tarkkoja tietoja, ottaisin yhteyttä Intian lähetystöön ja vastavuoroisesti Brittiläiseen. Intia on kai viime vuosina se eniten kehittynyt valtio.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50

Juuri näin on. Intia on ehdottomasti se eniten kehittynyt maa. Intian talousihmeestä kertoo, että kokopäivätyöllistetyn palkansaajan keskiansio on nykyisin huimat lähes 600 euroa vuodessa!

Siinä Suomellekin mallia!

Svantethorolf Nyfors

Talouden alamäen taittaminen onnistuu parhaiten seuraavalla kielten opetuksen priorisoinilla: Suomi, Kiina ja Englanti kieli. Ruotsin kielen voi toistaiseksi unohtaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kielistä on turha vouhottaa ja vaatia uusia kielilakeja.
Kielet on käyttämistä varten eikä kieliriitojen synnyttämiseksi!

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

40 vuotta sitten säädettiin turha kielilaki, ja sen vuoksi on seurannut aika paljon vouhotusta vuosien varrella. Tähän pakkoruotsiongelmaan on yksinkertainen ratkaisu. Poistetaan se pykälä laista, sillä sitä ei siellä alunperinkään ollut ennen lisäystä. Tänä päivänä kyseiselle kielelle on vielä paljon vähemmän tilausta kuin aikanaan, sillä ruotsinkielisten määrä on laskussa. Nyt ollaan jo alle viidessä prosentissa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Peruskoulun edeltäjässä oppikoulussa opiskeltiin pakkoruotsia ihan ensimmäisenä vieraana kielenä!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #60

Ei opiskeltu. Ruotsi oli silloinkin suomenkielisissä kouluissa toinen kotimainen.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #60

Sinulla on huonot lähteet. Peruskoulu toteutettiin alueellisena toimeenpanona alkaen pohjoisesta (+kokeilukunnat) vuonna 1972 ja päädyttiin pääkaupunkiseutuun 1977. Entisten oppikoulujen lukusuunnitelmat eivät olleet yhtenäisiä, vaan koulun luonteen mukaan vaihtelevia. Oli klassisia, reaalikouluja, uusimuotoisia lyseoita, tyttökouluja, yhteiskouluja, kunnallisia keskikouluja jne.

Ruotsi oli kaikissa pakollinen, koska se oli ylioppilaskirjoituksissa pakollinen vieras kieli, mutta sitä ei kutsuttu hämäävästi toiseksi kotimaiseksi kieleksi.

Sitä ei kuitenkaan voinut kutsua pakkoruotsiksi, koska oppikouluihin meni alle puolet ikäluokista. Vain Helsingissä meni eräissä kaupunginosissa oppilaat niin tarkkaan oppikouluun, että kansakoulun 5. ja 6. luokilla ei ollut ainuttakaan oppilasta.

Peruskoulu on koko ikäluokan koulu ja sen vertaaminen oppikouluun pakkoruotsikysymyksellä osoittaa vähintäänkin suurta asiantuntemattomuutta tai sitten halua hämätä. (Lähde: Asseri Joutsimäki, opetusneuvos, päätoimittaja, ay-mies, vuoden 1968 peruskoululakia suunnitelleen asiantuntijakomitean asiantuntijajäsen).

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #60

Mutta muistanet varmaan, että koko kansa ei käynyt oppikoulua.

Ja jos oppikoulu olisi jatkunut tähän päivään saakka, pystyisimme nähdä selkeät perusteet silti pakollisen ruotsin lopettamiseksi tänä päivänä ja siirtymiseen vapaaseen valintaan. Ruotsinkielisiä on enää se alle 5%, ja heistäkin suurin osa taitaa suomen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #90

Ja suomenkielisiä on jo yli 90 %, joista lähes 100 % taitaa jo suomen. Miksi sitä siis opetetaan pakollisena noille yli 90 %:lle, jotka siis jo sitä osaavat? Eikö moinen ole sitä todellista tuhlausta?

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #99

Ymmärrätkö Jouko sen periaatteen, että se kieli, jota osaat puhua sujuvasti, kannattaa myös muuttaa sujuvaksi kirjoituskieleksesi. Me suomenkieliset opiskelemme suomea vaikka olemme natiiveja, jotta osaamme kirjoittaa, hallita oikeinkirjoituksen ja pääsemme rikastuttamaan ilmaisua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #131

Kuinka monta vuotta aakkosten opettelemisen menee? Loppu onkin sitten puhutun litterointia.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Ehdottomasti kannatettavia ajatuksia - tosin olen hieman Petra Nyqvistin kanssa samoilla linjoilla, että kuinkahan paljon lisää tuota englannin kielen opetusta oikein voidaan ihan faktisesti lisätä. Ehkä niitä opettamismenetelmiä voidaan kehittää, mutta niin se on muidenkin kielien suhteen. Ehkä sitä voisi hyödyntää muidenkin asioiden opetuksessa, mutta... no, ehkä se onnistuisi. ehkä ei. Korkeamman asteen jatkokoulutuksessahan niin on tehty jo pitkään, mutta onnistuuko esim. lukiossa ? Osalle onnistuu, osalle ei, sanoisin.

Mitähän Siilasmaa mahtoi tarkoittaa tuolla englannin kielen virallistamisella ? Itse pikaisesti miettimällä näen sen lähinnä Suomen markkinointiin käytettävänä vakuutuksena, että Suomessa tulee hyvin toimeen myös englannin kielellä. Eikä tuo totuudesta paljoa erkanekkaan.

Ja kyllähän se taitaa tänä päivänä olla niin, että jos meinaa maailmalla pärjätä, niin ainakin englannin kielen taito kannattaa olla hyppysissä - ja uskallusta sen käyttämiseen. Toki on se myös niin, että jos haluaa päästä sisälle johonkin kulttuuriin, vaatii se ko. kulttuurin kielen osaamista. Ja vaikka tuosta englannista on tullutkin kansainvälisen bisneksen kieli, se, joka osaa vastapuolen omaa kieltä, saa kyllä aina pienen edun verrattuna pelkästään englanniksi puhuvaan. Eli kyllä myös sille, että ainakin noita maailman valtakieliä lisää, kyllä!

Ruotsia vastaan en edelleenkään ole, mutta kuten kirjoittaja ehdotti, voisi sen opetuksen laittaa oikeaan suhteeseen sen tarpeeseen ja siitä saataviin hyötyihin nähden. Ainakin minun mielestä pienemmällä määrällä sen osaajia selvitään - varsinkin kun ne nk. osaajat tänä päivänä ovat suurimmalta osalta hyvin hapuilevasti sanojaan tapailevia ja nopeasti englanniksi puhumisensa siirtäviä.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Virallisen kielen asemasta Risto puhui ilmeisesti juuri siksi, että vaikka tilanne on jo todellisuudessa se, että suurissa kaupungeissa ulkomaalainen pärjää täysin englannilla, Suomesta ennakkoon kokemattomalla ei ole mitään takuuksia, pärjääkö täällä englannilla. Virallisen kielen statuksella tämä ikään kuin luvattaisiin. Mutta näkisin, että vielä emme ole koko kansana niin englannin kielen taitoisia, että voisimme antaa tämän statuksen englannin kielelle, varsinkaan, kun se tuo mittavat kustannukset mukanaan.

Suomi on jo maailmalla tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Englannin kielen osaamisemme ei saa olla ainoa valttikorttimme, vaan meidät pitää tuntea monesta syystä, miksi kannattaisi luottaa Suomeen.

Nice Asiamies

Suomalaisten enkku on toki kansainvälisessä vertailussa ihan kivalla tolalla, mutta tilaisuudet käyttää sitä aktiivisesti ovat edelleen usein rajallisia. Lisäksi suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu se, että jos jotain ei osata tosi hyvin, sitä hävetään. Ja jopa ilkutaan sitten selän takana. Onneksi tämä kaikki on toki muuttumassa kovaa vauhtia, mutta esteenä on myös mm. suomen kielen irrallisuus englanninsukuisista kielistä, mikä osaltaan hankaloittaa asioiden ilmaisua vaikkapa synonyymien kautta. Tämä lisää osaltaan painetta vahvalle sanastolle, jota taas ei vähän aktiivikielen käytön vuoksi aina jakseta harjoitella.

Lisäksi Suomessa korostuu kuultu englanti TV-sarjoista ja elokuvista, kun taas lukemattomien englannin murteiden hienoudet jäävät usein vähemmälle huomiolle kuin maahanmuuttoa rikkaammin kokeneissa maissa. Voisikin sanoa, että arkienglannin kehittäminen vaatii kontakteja ulkomaalaisiin, mikä taas helpottuisi jos ulkomaalaisia olisi enemmän ja joustettaisiin edes vähän välillä maaniseen asti menevään suomen kielen osaamisen ylikorostamiseen arjessa ja työelämässä.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Minä luulen näiden ruotsin kielestä vouhottajien olevan lähes aina vain suomen ja englanninkielen taitoisia. Lisänä on korkeintaan parin kielen alkeet.

Kun jatkuvasti hakeutuu englannin pariin saa tietenkin myös liioitellun kuvan sen käytöstä ja tarpeellisuudesta. Minä en englannin kielen taidoillani kehuskele, mutta on täysin totta, etten ole koskaan tarvinnut englantia. Ne harvat kerrat, kun muutoin olisinkin tarvinnut on aina ollut paikalla tulkki. Ei aina parempi mutta halukkaampi.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

En oikein ymmärrä, mistä tällaiset älyttömät heitot tulevat. Itse esimerkiksi opiskelin ruotsin A-tasoisena, mikä on hyvin poikkeuksellista (lähes kaikki suomenkieliset opiskelevat B-tasoisena, 7. luokalta alkavana) ja silti olen etunenässä puhumassa pakkoruotsi-instituution lakkauttamista vastaan.

Joni Seppä

Kirjoittajan täydellisestä typeryydestä ja ymmärtämättömyydestä maailman uudesta suunnasta kertoo se ettei hän ottanut kantaa lainkaan siihen todelliseen kielitarpeeseen englannin jälkeen. Kyseessä on tietenkin ohjelmointikielten opetus. Kommunikaatiotaidot tietokoneen kanssa yhä teknistyvässä maailmassa ovat niin oleellisia, etten voi kuin pudistella päätäni. Miten kukaan poliitikko ei aja tätä täysin ilmiselvää asiaa peruskouluihin? Jos kerran meillä on sosialistinen koulujärjestelmä jossa koulut eivät itse saa päättää omasta opetussisällöstään, niin yritettäisiin edes saada jotain tolkkua opetussuunnitelmiin. Pakollinen tietotekniikan opetus johon sisältyy pakollista ohjelmointia tulisi saada opetussuunnitelmiin mahdollisimman pian. Jos siis joku on vielä kiinnostunut hyvinvointivaltion rahoitukseen liittyvistä ongelmista ja uusista yrityksistä ja työpaikoista tulevaisuudessa.

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen

Joni, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Viroa ja brittejä seuraten meidänkin tulisi jo alakoulusta lähtien opettaa jo koodaamista. Se miksi en puhu asiasta tässä kirjoituksessa, on yksinkertaisesti asian rajaaminen mielekkääksi kokonaisuudeksi. Nyt puhutaan kieltenopetuksesta, jossa kyse on ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Ohjelmointikielet ovat koodikieltä, joita ei puhuta suullisesti, vaan jotka ovat käskyjä koneille tehdä erilaisia asioita.

Tätä tietotekniikan merkittävyytä jo nyt, mutta varsinkin tulevaisuudessa pitäisi korostaa enemmän opetussuunnitelmakeskustelussa. Jotenkin olemme vajonneet Nokian ja muiden veikkosten vuoksi siihen illuusion, että kyllä me olemme tietotekniikassa tarpeeksi pitkällä, mitä siitä enää puhumaan. Mutta kun eihän se niin mene. Ja mitä menestymiseen tulee, siihen vaaditan jo sitä, että ollaan askeleen muita edellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kumpi olisi mielestäsi se aine, jonka koodaaminen voisi mieluummin korvata: uskonto vai tvångsfinska?

Käyttäjän sebastiantynkkynen kuva
Sebastian Tynkkynen Vastaus kommenttiin #63

En ymmärrä tätä randomia ajattelulogiikkaasi. Järkevän opetussuunnitelmatyön kannalta uskontoa ja pakkosuomea pitää verrata kokonaisuuteen ja määrittää niiden tarpeellisuus tätä kautta. Ei randomisti valita kahta vastinparia ja sitten poistaa jompi kumpi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #132

"Randomia"? Onko se sitä ruotsia?

Jos uusi oppiaine ei korvaa jotain toista, pitääkö lisätä oppintuntien määrää, vai miten ajattelit, että homma järjestyy?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Venäjä olisi se kieli mihin pitää panostaa! Samoin venäläisten viisumivapauteen! En ymmärrä miksi suomalaiset vieläkin pelkäävät venäläisiä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Schengenin vaikutukset on jo nähty.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuka Suomessa pelkää venäläisiä?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Eivät suomalaiset pelkää. Luulajan pataljoonasta ja Munsalan kuuluisasta soutukerhosta en olisi enää niin varma.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miksi ihmeessä suomea pitää kouluissa pakolla opettaa? Yli 90 % suomalaisista jo osaa sitä, ja kuten pakkorutosihuutajat ovat todenneet, englannilla pärjää Suomessa ihan hyvin.

Pois koko turha suomen opetus, säästöt olisivat miljardiluokkaa!

Sitä paitsi Aku Ankkakin saisi vihdoin uuden auton, jos Suomen viralliseksi ja ainoaksi kieleksi tulisi englanti! Ja se, jos mikä, olisi keskeistä ja tärkeää!

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Muuten hyvä, mutta suomen opetuksen poisto ei tule sinulle ja lapsillesi onnistumaan, Stefan (RKP) ei pitäisi siitä. Lapsenlapsillesi ehkä onnistuu.

Muistele, että itse entinen puolustusministeri Stefan Wallin (RKP) sanoi, että närpiöläispojan tai tytön on opiskeltava pakkosuomea siksi, että jos he joskus haluavat työskennellä kasvihuoneen ulkopuolella.

Siitä päätellen mahdollisuus opiskella pakkosuomea on ruotsinkielisille lapsille "vapaaehtoinen pakko" ja hyöty. Minä luotan Stefan Walliniin (RKP), itse asiassa olen aina luottanut, ainakin melkein.

Toisinpäinhän homma ei sitten taas synkkaakaan, kuten itsekin aivan hyvin tiedät.

Sitä paitsi maassa kuin maassa fiksut ihmiset kyllä yleensä opiskelevat maan pääkieltä ihan vapaaehtoisestikin.

Mikään ei tietysti ole meille pakkosuomettajiksi väitetyille suurempi riemu kuin vapauttaa suurella sydämellä suomenruotsalaislapset opiskelemasta pakkosuomea, yhdellä pikku pikku ehdolla tietysti. Samalla suomenkieliset lapset pitää tietysti vapauttaa pakkoruotsista.

Mutta annan sinulle, lapsillesi ja lapsenlapsillesi ilmaisen neuvon, miten voitte kiertää pakkosuomen. Pistä sukusi kouluun Ahvenanmaalle ja homma hoituu. Sieltä he voivat sitten hipsiä muina miehinä takaisin Suomeen opintoja jatkamaan. Suomenkielisillä lapsilla ei tällaista ohituskaistaa ja porsaanreikää laissa ole, mutta eihän mitkään porsaanreiät, ohituskaistat, kiintiöpaikat yliopistoihin pyrittäessä jne. ja etuoikeudet suomenkielisille kuulukaan, eihän? Hehän kuuluvat vain Suomen kansan enemmistöön, eikö?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"kiintiöpaikat yliopistoihin"

Missä tälllaisia kiintiöpaikkoja on?

Näytät tuntevan perhesuhteenikin, mikä kertoo paljon kirjoituksesi tasosat. Kerro lapsenlapsilleni terveisiä, jos satut kohtaamaan.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #93

Otan osaa, jos sinulle ei ole siunaantunut lapsia tai lapsenlapsia. Ihmisillä, kun niitä vaan usein ja yleensä on ja heidän hyväkseen me tässä ja nyt pakkoruotsia ja pakkosuomea poistamassa olemme. Suonet anteeksi, jos oletin väärin, ei millään muotoa ollut tarkoitus loukata ihmisyyttäsi ja tokihan lapsettomatkin saavat lausua mielipiteensä lastemme ja nuortemme kielipolitiikasta.

En edelleenkään ymmärrä, mitä sinulla voi olla vapaata kielivalintaa vastaan? Ei vapaa kielivalinta ole viemässä ruotsinkielisiltä pienintäkään etuoikeutta, etua tai ohituskaistaa pois, vaan toimii mitä suurimmassa määrin juuri itsensä ruotsin kielen hyväksi, jota sinä et nää.

Mikä on sen arvokkaampi ruotsin kielen tuki kuin kieltä vapaaehtoisesti lukenut, ruotsin kauniista kielestä motivoitunut opiskelija? Häntäkö sinä et aio suvaita? Miksi ihmeessä et?

Voisitko vaikkapa (Ruotsissa asuvan?) Väänäsen kanssa yhdessä kertoa lisää hauskoja sepitettyjä tarinoita vanhan oppikoulun "toisesta kotimaisesta ja pakkoruotsista"? Niitä lukiessa aika vierähtää niin mukavasti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #98

Onko tämä tällä kertaa arvaus, va tietoa: "Otan osaa, jos sinulle ei ole siunaantunut lapsia tai lapsenlapsia"?

Älä lässytä, vaan vastaa kysymykseen:

1) Missä ylipistossa niitä kielikiintiöitä on?

2) Miksi tuhlataan vähiä resursseja opettamalla äidinkieleltään suomenkielisille pakolla suomea, jota he siis jo määritelmällisesti osaavat?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #103

Armas, rakas, ystäväni korkeasti kunnioitettu Herr J.Heyno. Minä olin eka. Vastaan sinulle heti, kunhan sinä kerrot ja kuvailet ensin suuressa viisaudessasi minulle tarkemmin, mitä vanhojen oppikolujen pakkoruotsi ja "toinen kotimainen kieli" olivat?

Niistähän sinä tuolla edellä niin kauniisti H.C. Andersenin lailla satuilit.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mutatis mutandis: " kuopiolaistytön tai pojan on opiskeltava pakkoruotsia siksi, että jos he joskus haluavat työskennellä kaskipellon ulkopuolella."

Mutta entäs ne Aku Ankan housut?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Täällä jankataan taas kielten opetuksesta koulu(i)ssa! Siilasmaahan ei nimenomaan tähän ottanut mitään kantaa. Sen sijaan ehdotetaan mm.

1. lapset voisivat suorittaa koko opiskelunsa päiväkodista lähtien englanniksi
2. elämä ja elinkeinotoiminta mahdollistetaan Suomessa osaamatta sanaakaan suomea tai ruotsia
3. kaikki verotusasiat, oikeudenkäynnit, vakuutus- ja pankkiasiat ynnä lupa-asiat pystyisi hoitamaan englanniksi
4. lainsäädäntö ja kaikki muu sääntely olisi saatavilla englanniksi (mikä versio pätee ristiriitatilanteissa?!)
5. Suomi brändätään kiinteäksi osaksi englanninkielistä maailmaa ja näin kasvatetaan kilpailukykyä

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jo nyt voi peruskoulun suorittaa kokonaan englanniksi

http://www.vantaa.fi/fi/opetus_ja_kasvatus/perusop...

Verotus hoituu englanniksi:

http://www.vero.fi/en-US

Lainsäädäntö:

http://www.finlex.fi/en/

Lisäksi suurin osa ihmisistä osaa englantia, joten käytännössä minkä tahansa asian hoitaminen missä tahansa onnistuu englanniksi.

Onko joku oikeasti joutunut jossain vaikeuksiin sen vuoksi, ettei ole jotain asiaa saanut hoidettua englanniksi?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kuinka moni tietää näistä? Tietoisuus kasvaisi virallisella englanninkielisyydellä.

Voiko poliisin lupa-asiat hoitaa englanniksi? Entä rakennuslupa? Perunkirjoitus?

Lainsäädäntöä ei ole englanniksi. Jotain on käännetty, mutta virheistä ei vastata.

(Älköön kukaan kuvitelko, että nämä ovat minun kantojani. Edistän vain keskustelua.)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ollaanpas sitä taas rähmällään Amerikan Yhdysvaltoihin. Kun kirjoitan verkko-osoitteeksi www.vero.fi , aukeaa sivusto oletuksena englanninkielisenä, vaikka selaimen kieliasetuksissa vain suomi on valittuna ja ensimmäisenä. Lisäksi käytetään epäloogista ja typerää yhdysvaltalaista päivämääräjärjestystä. Jotkin viranomaiset käyttävät taas eri päivämääräjärjestystä. Tässä on paha sekaannuksen vaara. Päivämäärästä riippuen usein ei voi tietää, kumpi numero on kuukausi ja kumpi päivä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Tietääkö joku, kumpi kieli pätee, jos lainsäädännössä on ristiriita suomenkielisen ja ruotsinkielisen toisinnon välillä? Vai ovatko ne yhtä päteviä? (Veikkaan tätä).

Onko kaikkea Suomessa tälläkin hetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä saatavilla edes suomeksi? Jotkin lait ovat satoja vuosia vanhoja, perua Ruotsin vallan ajalta. Ne ovat ilman kumoamista edelleen voimassa.

Risto E. J. Penttilä suosii termiä "apukieli" virallisen kielen sijaan. Jos Suomi ottaisi menestyksekkäästi käyttöön apukielen, muut maat saattaisivat hyvinkin seurata perässä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Lainsäädäntö ›
Suomen sähköinen säädöskokoelma sekä ajantasaisten säädösten ja alkuperäisten säädösten kokoelmat, on jo olemassa Englannin, Suomen ja Ruotsin kielillä:

http://www.finlex.fi/en/
http://www.finlex.fi/fi/
http://www.finlex.fi/sv/

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tärkeää on huomata, että noista englanninkielinen veriso ei sido ketään eikä mitään mihinkään.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Jos tulkitsen oikein (ainoa lähteeni on YLE:n lyhyt video), Siilasmaan ehdotuksen kova ydin on se, että Suomeen luodaan kansanryhmä (todennäköisesti jatkuvasti kasvava), joka ei paikallisia kieliä tule koskaan puhumaan. Pitkällä aikavälillä (satoja tai tuhansia vuosia) voidaan ennustaa, että tämä käy paikalliskielten turmioksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mihinkäs se Olavin hauska kommentti katosi juuri kun olin siihen vastaamassa? Asiaahan se oli ihan 100 prosenttisesti! Näin:

"Mutta annan sinulle, lapsillesi ja lapsenlapsillesi ilmaisen neuvon, miten voitte kiertää pakkosuomen. Pistä sukusi kouluun Ahvenanmaalle ja homma hoituu. Sieltä he voivat sitten hipsiä muina miehinä takaisin Suomeen opintoja jatkamaan.""

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Vai sellainenko on Kaijaa huvittanut. Miten se taas sattuikin, että Kaijaa naurattaa mielleyhtymät toisten lapsista jossain koomisessa tilanteessa. Ei ole ensimmäinen kerta. Ei vissiin ole kuitenkaan tarkoitus heitellä lohkaisuja kenenkään lapsista tai lapsenlapsista Uudessa Suomessa, vai miten on?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eihän se mikään koominen tilanne muuten olisi, mutta kun se olisi ihan oikeasti mahdollinen joillekin toisille suomalaisille ja toisille taas ei. Se on väärin.
Tuota olisin voinut itsekin tosissaan harkita, jos se olisi ollut meille mahdollinen ja nyt omat pentuni puhuisivat ehkä jotain muutakin ylimääräistä maailmankieltä toisen pienen kotimaisen kielen tilalla.

Sehän olisi vain lisäetu heidän kielivalikoimaansa ja niinhän ovat sen myös ahvenanmaalaiset suuressa viisaudessaan ajatelleet. Siitä vain voi heitä lämpimästi onnitella.

Älä nyt Petra hyvä ole aina niin kielteinen kaikissa kannanotoissasi, ei aina pidä yrittää etsiä kommenteista väkisin vain kielteisiä puolia, jotta voit taas avata sanaisen arkkusi moittivaan sävyyn.

Cenita Sajaniemi

Tuolla se on vähän ylempänä, kommentti 81 ja viimeinen kappale.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Pieni kotimainen" tarkoitato suomea, tuota todellista minikieltä?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Heh, heh, Jouko.. Juu kyllä tuo suomi on todellinen minikieli ja juuri siksi tarvitsemme vahvasti rinnallemme tuon maailman puhutuimman mahtikielen.
Terveisiä tässä samalla Turkuun ja kivaa päivänjatkoa vain sinulle Espoosta toivotellen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #109

Mihin me siis tarkkaan ottaen tarvitsemme tuota "mahtikieltä"? Ja mihin me ylipäätään tarvitsemme, klopaalistuvassa maalimassa, suomea? Ja mikä tulisi ruotsinkielisille minikieli suomen sijaan? Eikö olisi aika vaihtaa kokonaan englantiin, niin kuin Siilasmaa ehdotti? Kaikkihan sitä pakkoruotsihuutajien mukaan jo osaavat.

Säästöt olisivat miljardiluokkaa, ja sehän on tärkeintä, eikö?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #110

Niin, suomea tarvitsemme pääasiassa vain keskenämme, koska se on rakas äidinkielemme ja olemme ainoita ihmisiä maailmassa, jotka voivat ja haluavat sitä vaalia ja käyttää.

Tuosta englannin osaamisesta hyvin kaikkien kohdalla, olemme varmaankin samaa mieltä, että tehostamista on paljon ja jo nyt ruotsalaisetkin menevät siinä taidossa kirkkaasti meidän ohitsemme.
Jotkut tietysti osaavat hyvin, mutta enemmistö suomalaisista taas ei. Kuinkahan moni meistä pystyisi seuraamaan poliittisista keskustelua tai lukemaan englantilaista sanomalehteä niin hyvin, että edes pääasiat ovat hallussa? Harva tavis kansalainen!

Ei säästöt ole pääasia, eikä edes tärkein, vaan järkevä ja kaikki ihmisryhmät kohtuullisesti huomioonottava kielipolitiikka. Kaikkien Suomessa asuvien vähemmistöjen myös pitäisi opiskella vähintään maamme pääkieltä ja englantia, ihan niin kuin Ruotsissakin on fiksusti päätetty.

Kaikki muut kielet, joista yksi olisi valittava englannin lisäksi, niin olisi vapaavalintainen vieras kieli, ruotsi olisi siinä tietysti mukana muiden tärkeimpien kielten rinnalla valittavissa. Kiinaa ja arabiaa en ottaisi mukaan kuin muutamaan erikoiskouluun, jos tarvetta ilmenee...
Tämä huomio vain Petraa varten, koska hän tuo näitä aina esille turhan voimakkaastikin minun mielestäni:)

Kaikki mahdollinen tuki ja tukipalvelut olisivat tietysti käytössä Ruotsin mallin mukaisesti, jotta kenellekään ei tulisi siirtymävaiheessa vaikeuksia. Aikanaan tämä säästäisi toki julkisen sektorin kuluja mittaamattoman paljon ja työ olisi muutenkin tehokkaammin käytössä kun turhista käännös- ja tulkkauspalveluista päästäisiin oikeisiin tuottaviin töihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #116

"suomea tarvitsemme pääasiassa vain keskenämme"

Keskenämmä? Sinä ja ummikkoruotsinkielinen suomalainenko, esimerkiksi Sottungalainen kalastaja? Miksette puhu ruotsia, sinähän osaat? Tai englantia, sitähän osaavat kaikki, joten toimiihan se "keskenämme"kin. Eikö?

Ja miksi sitä pitää pakolla kouluissa opettaa, kun sitä kaikki jo osaavat? Ekös se ole juuri sitä "resurssien tuhlausta"?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #117

Just, joo.. Tämä on sitä paikallaan junnaamista kun aletaan puhua vain näistä minä, minä ihmisistä, jotka eivät näe itsensä lisäksi mitään asiaa laajempina kokonaisuuksina, vaan jumittuvat aina paikalleen sivuasioihin.

Tarkoitan niitä jotka katsovat vain lähipiiriään ja muodostavat maailmankuvansa sen mukaan, ottamatta huomioon kuinka erilaisia me ihmiset olemme, niin perintötekijöiltämme kuin myös kasvuympäristöstämme, joka vaikuttaa myös oppimistuloksiin. Tätä ei vain haluta nähdä, vaan lyödään päätämme seinään jatkuvasti ja sitten ihmetellään nuorten pahoinvointia ja taipumusta masennukseen.

Asiantuntijoiden mukaan normaali ihminen oppii kaksi vierasta kieltä hyvin ja meillä oletetaan normaalin ihmisen oppivan kolme, vaikka ympärillämme näemme realiteetit, niinhän ei ole.
Emme ole sen fiksumpia kuin naapurivaltioissammekaan, vaan meidän päättäjämme ovat jopa tyhmempiä kuin he, koska eivät pysty näkemään todellisuutta sellaisena kuin se on.

Mitä tulee tuohon kalastajaan, joka ei puhu muuta kuin yhtä kieltä, niin tulevaisuudessa hänen lapsensa puhuvat toista kotimaista ruotsia, ja sujuvaa englantia taas sen toisen kotimaisen suomen puhujan kanssa ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Tyytyväisiä tilanteeseen ovat myös ne sadat tuhannet maahanmuuttajamme ja muut ulkomaalaiset, jotka saavat hyvää palvelua ympäri Suomen, ihan niin kuin Ruotsissa ja Virossakin. Aikaa siihen menee vielä useampia vuosia, mutta hitaasti hyvää tulee..

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #124

Eikö se laajempi kokonaisuus ole juuri Siilasmaan propagoima klopaalisuus? Luovutaan suomesta ja siirrytään englantiin, kun kaikki sitä jo osaavat.

"Asiantuntijoiden mukaan normaali ihminen oppii kaksi vierasta kieltä hyvin"

Minitsepa muutama tällainen asiantuntija. Kiitos jo etukäteen. Mitenkä ne suomeruotsalaiset muuten oppivat kolme? Fiksumpia kuin me?

Jos suomalaisten ruotsinkielisten ja suomalaisten suomenkielisten kommunikaatiokieleksi tulee englanti, mihin ihmeeseen tarvitsemme suomea?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #125

""Asiantuntijoiden mukaan normaali ihminen oppii kaksi vierasta kieltä hyvin"

Minä kun en enää muista lähteestä muuta kuin että se oli EU:n virallisessa tiedotteessa, jossa mainittiin myös tämä EU:n suositus jäsenmaidensa kansalaisille eli kaksi vierasta kieltä. En viitsi alkaa kaivaa niitä uudestaan, mutta kai rehellisen suomalaisen sana riittää, etten pane vain omiani?

" Mitenkä ne suomenruotsalaiset muuten oppivat kolme? Fiksumpia kuin me?""

Tuo on ihan hyvä huomio, ja voimme rauhassa keskittyä muuhun kuin ruotsiin, me tyhmemmät. Ei molempien tarvitse kahta samaa pikkukieltä osata, kun yhdelläkin se toinen pärjää kotitarpeiksi:)

Äidinkieli on tärkeä kaikille oli se mikä tahansa, se on kuitenkin sydämen ja tunteiden kieli, jota tuskin kukaan haluaa unohtaa? Älä viitsi näytellä, ettet ymmärrä mitä tarkoitan?
Suomea kukaan suomalainen ei halua unohtaa, mutta englanti plus joku muu vieras kieli lisäksi on OK. Niillä pärjää jo missä päin vain maailmassa, myös kotosuomessa, oli sitten kumman pikkukielen puhuja tahansa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #134

EU siis asiantuntija tässäkin. No, olemme nähneet EU:n asiantuntijuuden jo niiin monella alueella, että tuokin kuulostaa ihan todelta.

Mutta äidinkielestä: entä jos se suomalaisen äidinkieli onkin ruotsi?

Onko tarkoitus, että jälkipolvi poistuu paikalta, "maailmalle"? Sitä vartenko koulua käydään? Vai Suomessa pärjäämistä varten?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #141

"Mutta äidinkielestä: entä jos se suomalaisen äidinkieli onkin ruotsi?"

Eihän siinä mitään ihmeellistä ole, hän käyttää äidinkieltään siinä kuin ennenkin ja opiskelee englantia ja suomea, plus jotain muuta vierasta kieltä lisäksi. Ei liene heille mikään ongelma? Ihminen on sopeutuvainen eläin.

Eihän minun tietääkseni Ahvenanmaaltakaan ole suomenkieliset mihinkään poistuneet, vaan ottaneet haasteen vastaan, että nyt on näin:)
Viidellä prosentilla on niin siellä, kuin on täälläkin vain enemmistön kieleen sopeuduttava, jos nyt yleensä haluaa maassa joka puolella pärjätä muullakin kielellä kuin englannilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #142

Mutatis mutandis: ""Mutta äidinkielestä: entä jos se suomalaisen äidinkieli onkin suomi?"

Eihän siinä mitään ihmeellistä ole, hän käyttää äidinkieltään siinä kuin ennenkin ja opiskelee englantia ja ruotsia, plus jotain muuta vierasta kieltä lisäksi. Ei liene heille mikään ongelma? Ihminen on sopeutuvainen eläin."

Jep. Ja tämähän on tilanne nyt. Joten mistä pakkorutotsihuutajien valitus?

Vai onko Ahvenanmaan tilanne siis mielestäsi OK, vaikka se on osa Suomea?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #144

Heko, heh taas.. Minä siirryn nyt hoitamaan jälkikasvua muutamaksi tunniksi...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #117

Älä nyt viitsi iso mies alentua naurettavalle lapselliselle tasolle venkoilemaan. Eihän Kaija käytä missään kohti sanaa keskenämmä, vaan keskenämme.

Sinä kun et näy ymmärtävän suomea niin ruotsinnettakoon se sinulle sanoiksi oss emellan.

Tämä jääkin sitten minun osaltani helläksi jäähyväiskirjeeksi sinulle.

Pakkoruotsittajien kanssa keskustelu noudattaa yleensä aina melko tarkalleen samaa kaavaa:

1) Ensiksi he provosoivat.
2) Sitten he puhuvat ohi.
3) Sitten he kehuvat omilla keksityillä meriiteillään ja
4) Lopuksi he haastavat riitaa.

Idiootinkaan kanssa ei kannata enää keskustelua jatkaa siinä vaiheessa, kun keskustelu alenee hyödyttömälle kohdan neljä juupas-eipäs-tasolle.

Tämä siitä siitä syystä, että ympäristö ei jatkettaessa enää välttämättä tiedä kumpi on idiootti.

Toivotan Jouko Heynolle hyvää iltapäivän jatkoa ja merkitsen.

Tarpeellisella kunnioituksella.

Nimi yllä (se på ovan).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #133

Asiaperusteinen argumentointisi lyö häpnadilla!

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Petra Nyqvist.

Kukaan muu kuin sinä täällä blogistanissa ei kirjoita niin myönteisesti (så positivt) ja kaiken lisäksi hyvin jopa yleensä erinomaisesti. Olet helmi sä päällä maan.

Jag admirerar dig så hemskt mycket. Tämä siis ihan kouluruotsilla.

pekka piippo

Muinaisruotsista tuli tuossa mieleen sana jota varsinkin HBL yrittää viljellä on "inhibera" joka tarkoittaa "lykäta" tahi "perua" Nykyruotsissa käytetään sanoja "skjuta upp" tahi "inställa, ställa in"

Toimituksen poiminnat