*

Sebastian Tynkkynen

Ehdotus PS:n presidentinvaaliehdokkaan valitsemiseksi

Keskustalle nykyisen hallituskokoonpanon säilyttäminen ei ole ongelma, tuli Perussuomalaisten seuraavaksi puheenjohtajaksi valituksi kuka tahansa. Sen sijaan Kokoomuksessa on puhuttu paljon siitä, voidaanko Perussuomalaisten kanssa jatkaa, jos valituksi tulee Jussi Halla-aho. Perussuomalaisissa on puolestaan paljon puhuttu siitä, voisiko puolue lähteä Kokoomuksen presidenttiehdokkaan taakse. Erityisesti Halla-aho on kyseenalaistanut, kannattaako Perussuomalaisten asettaa omaa ehdokasta. Osaatte varmaan itse tehdä johtopäätöksen, millä tavalla Kokoomusta kannattaa testata. Nimittäin on varmasti aika selvää, että jos Kokoomus kaataa hallituksen sillä perusteella, että Halla-aho tulisi valituksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi, sellainen vaihtoehto, että PS asettuu Sauli Niinistön tueksi, kariutuu todennäköisesti samalla.

Perussuomalaisten tulee katsoa puoluekokouksen yli uuden puheenjohtajansa ja muiden valittujen johtajien kanssa poliittinen tilanne ja sen jälkeen tunnustella kentältä, millaiseen ratkaisuun presidentinvaalikampanjan suhteen kentällä on eniten motivaatiota.

Perussuomalaisten puoluekokoukseen Jyväskylässä 10.-11.6. kohdistuu ennennäkemättömän suuria paineita. Kahden suosituimman puheenjohtajaehdokkaan puheet sekä rivien välit huomioon otettuna kuvio olisi tämä:

Terho puheenjohtajana haluaisi puolueelle omaa presidenttiehdokasta.
Halla-aho puheenjohtajana ei haluaisi puolueelle omaa presidenttiehdokasta.

Kun meillä ei ole vielä tietoa siitä, kuka tulee valituksi, olisi erikoista, että lauantain puheenjohtajavaalin jälkeen olisimme valmiita yhdessä yössä rakentamaan yhteisymmärryksessä strategian presidentinvaaleihin ja siitä päätettäisiin uuden johdon ja kentän kanssa sunnuntaina.

Vaikka ulkoa päin tarkasteluna puheenjohtajavaaliin kohdistuu paljon painetta, sisältä päin tarkasteltuna jäsenistöllä on päätettävänään muita isoja kysymyksiä, jotka saavat painekattilan aivan äärimmilleen. Puoluekokoukseen on tulossa kokouskutsun mukaan käsittelyyn pykälä “Mahdollinen sääntömuutos”, jota päätöksentekijät eivät ole kuitenkaan itse saaneet nähtäväkseen.

Perussuomalaisessa puolueessa puoluekokouksen päätöksenteko ei ole edustuksellista, vaan suoraa - jokaisella jäsenellä on äänivalta. Sääntöluonnosta sen sijaan on käyty läpi edustuksellisissa elimissä, vaikka päätöksen siitä tekevät jäsenet suoraan. Kun tässä vaiheessa vieläkään ei ole tullut päätöksentekijöille sääntöluonnosta paperisena tai sähköisenä, siirtyy keskustelu säännöistä puoluekokoukseen. Puolueen asioiden valmistelusta päävastuussa olevasta puoluesihteeristäkin äänestetään ja näillä näkymin ei ole enää varmaa, että Riikka Slunga-Poutsalo jatkaa.

Kun meillä jäsenillä on näin raskas päätöspaketti vastassa puoluekokouksessa, tuntuu täysin mahdottomalta, että olisimme valmiita tekemään valinnan vielä presidentinvaaliehdokkaasta - muu poliittinen tilanne lisäksi huomioon ottaen.

Teen avauksen puolueemme presidentinvaaliehdokkaan valitsemisprosessista. Ehdotukseni kuuluu näin:

Piireissä järjestetään heinäkuussa ylimääräiset kokoukset, joissa suoritetaan neuvoa antava jäsenäänestys. Jäsen laittaa raksin kahteen kysymykseen:

1. Osallistuuko PS presidentinvaaleihin tekemällä kampanjan omalle ehdokkaalleen vai asettumalla muun puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaan taakse?

( ) Oma ehdokas
( ) Muun puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokas

2. Jos enemmistö jäsenistöstä haluaa Perussuomalaisten osallistuvan presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla, kuka hän olisi?

( ) Ehdokas 1
( ) Ehdokas 2
( ) Ehdokas 3

Kysymyksessä 2. vastausvaihtoehtoina olisivat henkilöt, jotka sovittuun päivämäärään mennessä olisivat asettuneet ehdolle.

Piirien neuvoa antavan jäsenäänestyksen äänet lasketaan yhteen ja sen jälkeen koolle kutsuttu puoluevaltuusto virallisena elimenä tekee päätöksen tuloksen pohjalta.

Puheenjohtajaehdokkaat ovat luvanneet, että jäsendemokratiaa kehitetään. Piirien koolle kutsumat ylimääräiset kokoukset, joissa ensin keskusteltaisiin ja sitten äänestettäisiin, olisivat mitä parhaimpia työkaluja aktivoida jäsenistöä. Paikalle saataisiin varmasti uusia jäseniä, ja mediaa kiinnostaisi valtavasti mennä paikalle, kun ympäri Suomea vuorotellen piirit kokoontuisivat ja tuloksia tippuisi lehdistölle piiri kerrallaan. Tämä ilmatilan hallinta presidentinvaaleihin liittyen olisi erityisen hyödyllistä varsinkin siltä varalta, jos kävisi niin, että PS ei asettaisi omaa ehdokastaan.

Jäsenäänestyksen suorittamista postiäänestyksellä en tällä kertaa päätynyt kannattamaan, sillä se tulisi turhan kalliiksi emmekä saisi sillä edellä mainitsemiäni hyötyjä.

En ole vielä henkilökohtaisesti lyönyt lukkoon omaa kantaani, pitäisikö perussuomalaisten asettaa ehdokas. Tällä kertaa kuvio on paljon monimutkaisempi, kuin moni tulee ajatelluksikaan.

1. Sauli Niinistö ei ole tehnyt merkittäviä virheitä ja hänen kaudellaan Suomen suhteita on hoidettu esimerkillisesti verrattuna Tarja Halosen kausiin. Niinistön kokemuksella ja diplomaattisilla suhteilla on merkitystä Suomelle.

2. Istuva presidentti haluaa jatkokauden ja hänen uudelleenvalinnalleen on poikkeuksellisen suuri kannatus ennakkoon.

3. Jos omalla ehdokkaalla on heikot läpipääsymahdollisuudet, varmana läpipääsijänä pidetyn ehdokkaan taakse asettumalla voidaan vaikuttaa edes jonkin verran.

4. Puolueen vaikeassa kannatustilanteessa tulevassa presidentinvaalissa kannatuksen mittaus on riski Perussuomalaisille.

5. Oman muihin puolueisiin verrattuna räväkän EU- ja maahanmuuttolinjan ehdokkaan saama kannatus voidaan tulkita kansan silmissä herkästi kannatusmittauksena kyseiselle linjalle.

6. Voidaanko varmistua, että kenttä saadaan motivoitua liikkeelle kampanjoimaan myös oman ehdokkaan presidentinvaalitilaisuuksiin, kun asetelma on, mikä on?

7. Jos PS ei aseta omaa presidentinvaaliehdokasta, puolue pystyy verrattuna muihin puolueisiin täysillä keskittymään maakuntavaaleihin ja tekemään paremman kampanjan.

8. Presidentinvaalikampanja haukkaa oman osansa puoluetoimiston ja kentän resursseista sekä sen lisäksi konkreettisesti myös puolueen rahoista.

9. Puolueen toiminnan rahoituksen näkökulmasta merkittävin asia on kansanedustajien määrä. Vuonna 2018 käytävien presidentinvaalien jälkeen käydään seuraavana vuonna sekä euro- että eduskuntavaalit. Presidentinvaaleihin meni perussuomalaisilla viimeksi 350 106 euroa. Jos Perussuomalaiset asettavat oman ehdokkaan, hänelle on tehtävä kampanjaa, jotta olemme mukana uskottavasti. Miten rahankäyttöä siis priorisoidaan, kun seuraavana vuonna on tulossa kohtalonvaalit?

Toisaalta oman ehdokkaan asettaminen olisi myös perusteltua monestakin painavasta näkökulmasta.

1. Perussuomalaiset tuli toiseksi viime eduskuntavaaleissa. Miltä näyttää näin puolue, jos sillä ei ole omaa ehdokasta?

2. Jos PS ei aseta omaa ehdokasta, minkään toisen puolueen ehdokas ei tule esittämään yhtä tiukkaa linjaa EU:n ja maahanmuuton suhteen.

3. Perussuomalaiset menettää tärkeää näkyvyyttä linjansa suhteen niin lehdissä kuin TV-tenteissä, jos se ei aseta omaa ehdokastaan.

4. Aina on se mahdollisuus, että yhtäkkiä tapahtuu jotain, joka toisi kampanjallemme nosteen ja pääsisimme toiselle kierrokselle tai jopa voittaisimme, jolloin Suomi saisi perussuomalaisen presidentin.

Moni perussuomalainen miettii samoja kysymyksiä suuntaan ja toiseen. Poikkeuksellisen poliittisen tilanteen vuoksi nyt voisi olla aikalisän paikka ja huolellisen keskustelun jälkeen puoluevaltuusto voisi tehdä päätöksen piirien neuvoa antavien jäsenäänestysten pohjalta. Nykyisten sääntöjen puitteissa presidentinvaaleihin osallistumisesta päättää puoluekokous tai puolueneuvosto. Uudet säännöt käsitellään ennen pykälää, jossa päätetään presidentinvaaleihin osallistumisesta. En tällä hetkellä tiedä, millainen kirjaus uusiin sääntöihin on tulossa presidentinvaaleihin osallistumisesta, mutta puoluevaltuuston sisällyttäminen päätöselimeksi, jossa presidentinvaaleihin osallistumisesta voitaisiin päättää, mahdollistaisi tämän blogikirjoituksen ehdotuksen. Muussa tapauksessa päätös siitä, kuka on ehdokkaamme, on pakko tehdä puoluekokouksessa.

Olen ehdotukseni valintaprosessista tehnyt. Kaikenlainen palaute suuntaan ja toiseen on tervetullutta. Jos tämä saa tarpeeksi kannatusta, sitä voidaan hioa ja jopa esittää puoluekokouksessa. Tärkeintä on, että toimisimme nyt viisaasti ja harkiten presidentinvaalien suhteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Olisikin hyvä idea persuilta lähteä tukemaan Saulia, saataisiin ehkä uusi presidentti.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jotenkin ei lakkaa ihmettelemästä sitä ilmeistä seikkaa, että US on persujen virallinen sisäinen keskustelukanava ehdotuksille ja kampituksille? Ja, että esim. Homma ry:n perustaja Matias Turkkila esittelee käsityksiään juuri US:en Puheenvuorossa.

No ei tämä niin vaikeaa ole. Se sekametelisoppa, mitä persut vähän laajentuneena ja nyt supistuneena edustaa, on vain normaalia poreilua tällaisessa yhteiskunnassa, mikä sallii populismin nousun, ja sen tuhon. Onneksi näin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Perussuomalaisuus alkaa olla jo vanhanaikaista.

Ei se kiinnosta kuin poliittisena kuriositeettina ja halpahintaisena viihteenä.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Mielestäni Perussuomalaisilla tulisi olla oma ehdokas jo ihan vain sen takia, että se on toiseksi suurin eduskuntapuolue ja isoimmat puolueet ovat yleensä lähteneet omalla ehdokaallaan kisaan. En näe järkeä jättäyttyä pois, vaikkei ehdokaalla olekaan kummoisia mahdollisuuksia S. Niinistöä vastaan. Istuvan presidentin kaataminen nyt on yleensäkin vaikeaa, varsinkin jos tämä ei ole edes mitenkään pahasti mokaillut.

Ja mielestäni on aika outoa jos EU-kriittinen PS lähtee tukemaan EU-mielistä presidenttiä, joka vieläpä vei Suomen euroon. No, tosin Perussuomalaiset ovat kääntäneet takkiaan aika monessa asiassa.

Käyttäjän MikaKivimaa1 kuva
Mika Kivimaa

Kyllä me pystytään päättämään kaiken lisäksi samassa puoluekokouksessa asetetaanko oma presidenttiehdokas. Se kyllä kannattaa asettaa. Jos halutaan lisää mediaotsikoita, ehdokkaan valitsemisesta voidaan järjestää jäsenäänestys. Mutta 10.6. pitää päättää, että presidenttiehdokas asetetaan.

Vaikein päätös on tuo sääntömuutos, koska sitä epädemokraattisesti ei ole esitelty jäsenistölle etukäteen. Minä ainakin jo periaatteellisesti äänestän vastaan kaikkea, mitä en ole ehtinyt lukea kunnolla etukäteen. Voi olla, että puoluekokouksessa sitten käy niin. Vaikka tosin hieman muutoksista on kuulunut huhuja. Ne lupaavat hyviä muutoksia sääntöihin.

Käyttäjän MikaKivimaa1 kuva
Mika Kivimaa

Uudet säännöt on kuulemma vihdoin julkaistu jäsenten nähtäväksi. Puoluejohto odottikin PRH:n ennakkohyväksyntää ennen kuin päästi jäsenistön tutustumaan sääntömuutosehdotukseen. Voit tutustua niihin täällä https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/20...

Toimituksen poiminnat