Hiilidioksidipäästöt http://helenasolin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133314/all Tue, 04 Dec 2018 12:32:49 +0200 fi Autoverotuksen viilaus ei riitä, eikä Suomen ilmastotavoite täyty http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265182-autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty <p><em>Autoverotuksen viilaus ei riitä, eikä Suomen ilmastotavoite täyty &ndash; sähköautoilua realistisempi tavoite on autoveron poisto.</em></p><p>Jatkaaksemme tehokasta keskustelua ilmastotavoitteesta ja sähköautoilusta<em>:</em></p><p>Kauppalehdessä on tänään <strong>Niko Rouhiaisen</strong> huomionarvoinen artikkeli:</p><p>&rdquo;<strong>Alkuun hieman harvemmin kuultuja lukuja.</strong></p><p>Tieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidi-, eli CO2-päästöistä vuodessa on 17 prosenttia, eli 10,8 miljoonaa tonnia. Jatkuvasti päästötapetilla olevan henkilöautoliikenteen CO2-päästöt ovat 9 prosenttia, eli 5,9 miljoona tonnia. Suomen henkilöautoliikenteen osuus koko maailman CO2-päästöistä on 0,15 promillea. Luvut löytyvät EU-komission ja Autoliiton datasta.</p><p><em>SSAB</em>:n Raahen terästehtaan päästöt vuodessa ovat noin 3,9 miljoonaa tonnia ja pääkaupunkiseudulla energiaa tuottavan <em>Helen Oy</em>:n päästöt 3,3 miljoonaa tonnia. <em>Neste Oyj</em>:n Porvoon jalostamolta ilmaan pääsee noin 3,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lähteenä toimii VTT Lipasto Liisa-laskentajärjestelmä ja Energiaviraston <a href="https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00245/f136287b-582a-4259-bd6e-6bdc180a6d0a.pdf"><u>julkaisu</u></a>.&rdquo;</p><p><strong>Kauppalehti/Niko Rouhiainen</strong>, kirjoittaa tänään 4.12.2018, tasan mielenkiintoisesti Suomen ilmastotavoitteista &ndash; ja niistä keinoista, joilla tavoitetta kannattaisi lähteä saavuttamaan.&nbsp; Ei ihan kaikkein konventionaalisinta punavirheää tekstuuria&hellip;</p><p>Lue Nikon koko juttu tästä.<br /><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty-sahkoautoilua-realistisempi-tavoite-on-autoveron-poisto/a1c54633-b4b1-4005-b60d-2f3a882a5fff"><u>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty-sahkoautoilua-realistisempi-tavoite-on-autoveron-poisto/a1c54633-b4b1-4005-b60d-2f3a882a5fff</u></a></p><p>*</p><p>Juttu huipentuu muuten näin:</p><p><strong>&rdquo;250 000 sähköautoa? Oikeasti?</strong></p><p>Suomen ilmastostrategia nojaa olettamukseen ja tavoitteeseen, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2030 yhteensä 250 000 sähköistä autoa. Tällä hetkellä täyssähköautoja on 1 875 kappaletta ja ladattavia hybridejä 9 509 kappaletta.</p><p>Tavoite vaatii 240 000 sähköautoa 12 vuodessa. Tämä tarkoittaa 20 000 täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä vuodessa. Ainakin vielä tällä hetkellä sähköisten autojen tarjonta on todella suppeaa ja ne ovat myös huomattavasti kalliimpia kuin &rdquo;tavalliset&rdquo; uudet autot, joihin niihinkään suomalaisilla ei tahdo riittää varallisuutta.</p><p>Pikakelaus muutama rivi ylöspäin: saksalaisvalmistaja tekee kaikkiaan 4 000 sähköautoa vuodessa.</p><p>Ilmastopaneeli liputtaa jopa 850 000 sähköautosta vuonna 2028. Tavoite on täysin epärealistinen.</p><p>Suomen tieliikenteen ylivoimaisesti suurin päästölähde on vanha autokanta. Moderniin dieselmoottoriin verrattuna vuonna 2000 valmistettu moottori päästää noin 90 prosenttia enemmän pienhiukkasia ja noin 84 prosenttia enemmän typen oksideja. (Lähde: Autotuojat ja &ndash;teollisuus ry)</p><p>Mitäpä jos</p><p>kokeiltaisiin</p><p>autoveron poistoa?&rdquo;</p><p>(Näin siis <strong>Niko Rouhiainen/Kauppalehti</strong>, ti 4.12.2018; <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty-sahkoautoilua-realistisempi-tavoite-on-autoveron-poisto/a1c54633-b4b1-4005-b60d-2f3a882a5fff"><u>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty-sahkoautoilua-realistisempi-tavoite-on-autoveron-poisto/a1c54633-b4b1-4005-b60d-2f3a882a5fff</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Autoverotuksen viilaus ei riitä, eikä Suomen ilmastotavoite täyty – sähköautoilua realistisempi tavoite on autoveron poisto.

Jatkaaksemme tehokasta keskustelua ilmastotavoitteesta ja sähköautoilusta:

Kauppalehdessä on tänään Niko Rouhiaisen huomionarvoinen artikkeli:

Alkuun hieman harvemmin kuultuja lukuja.

Tieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidi-, eli CO2-päästöistä vuodessa on 17 prosenttia, eli 10,8 miljoonaa tonnia. Jatkuvasti päästötapetilla olevan henkilöautoliikenteen CO2-päästöt ovat 9 prosenttia, eli 5,9 miljoona tonnia. Suomen henkilöautoliikenteen osuus koko maailman CO2-päästöistä on 0,15 promillea. Luvut löytyvät EU-komission ja Autoliiton datasta.

SSAB:n Raahen terästehtaan päästöt vuodessa ovat noin 3,9 miljoonaa tonnia ja pääkaupunkiseudulla energiaa tuottavan Helen Oy:n päästöt 3,3 miljoonaa tonnia. Neste Oyj:n Porvoon jalostamolta ilmaan pääsee noin 3,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lähteenä toimii VTT Lipasto Liisa-laskentajärjestelmä ja Energiaviraston julkaisu.”

Kauppalehti/Niko Rouhiainen, kirjoittaa tänään 4.12.2018, tasan mielenkiintoisesti Suomen ilmastotavoitteista – ja niistä keinoista, joilla tavoitetta kannattaisi lähteä saavuttamaan.  Ei ihan kaikkein konventionaalisinta punavirheää tekstuuria…

Lue Nikon koko juttu tästä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty-sahkoautoilua-realistisempi-tavoite-on-autoveron-poisto/a1c54633-b4b1-4005-b60d-2f3a882a5fff

*

Juttu huipentuu muuten näin:

”250 000 sähköautoa? Oikeasti?

Suomen ilmastostrategia nojaa olettamukseen ja tavoitteeseen, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2030 yhteensä 250 000 sähköistä autoa. Tällä hetkellä täyssähköautoja on 1 875 kappaletta ja ladattavia hybridejä 9 509 kappaletta.

Tavoite vaatii 240 000 sähköautoa 12 vuodessa. Tämä tarkoittaa 20 000 täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä vuodessa. Ainakin vielä tällä hetkellä sähköisten autojen tarjonta on todella suppeaa ja ne ovat myös huomattavasti kalliimpia kuin ”tavalliset” uudet autot, joihin niihinkään suomalaisilla ei tahdo riittää varallisuutta.

Pikakelaus muutama rivi ylöspäin: saksalaisvalmistaja tekee kaikkiaan 4 000 sähköautoa vuodessa.

Ilmastopaneeli liputtaa jopa 850 000 sähköautosta vuonna 2028. Tavoite on täysin epärealistinen.

Suomen tieliikenteen ylivoimaisesti suurin päästölähde on vanha autokanta. Moderniin dieselmoottoriin verrattuna vuonna 2000 valmistettu moottori päästää noin 90 prosenttia enemmän pienhiukkasia ja noin 84 prosenttia enemmän typen oksideja. (Lähde: Autotuojat ja –teollisuus ry)

Mitäpä jos

kokeiltaisiin

autoveron poistoa?”

(Näin siis Niko Rouhiainen/Kauppalehti, ti 4.12.2018; https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty-sahkoautoilua-realistisempi-tavoite-on-autoveron-poisto/a1c54633-b4b1-4005-b60d-2f3a882a5fff

*

]]>
16 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265182-autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty#comments Autovero Hiilidioksidipäästöt Ilmastotavoite Sähköautoilu Tue, 04 Dec 2018 10:32:49 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265182-autoverotuksen-viilaus-ei-riita-eika-suomen-ilmastotavoite-tayty
Eläköön Maa http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265148-elakoon-maa <p>Heinäkuussa 2007 järjestettiin maailman kahdeksassa suuressa kaupungissa &quot;Eläköön Maa&quot; (Live Earth) -konsertti, jolla kiinnitettiin suuren yleisön huomio maapalloa uhkaavaan kasvihuoneilmiöön. Yksi aloitteen isiä oli Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.</p><p>Suuren yleisön apua tarvittiin jo silloin, ja tarvitaan varmaan nytkin. Kymmeniä vuosia sorvatuista ponsista huolimatta valtioiden saavutukset ilmaston muutoksen torjunnassa ovat jääneet perin kehnoiksi.</p><p>Hiilidioksidin päästöt eivät näy länsimaissa pysähtyvän. Samalla koko kansainvälinen neuvottelujärjestelmä on joutunut outoon valoon. Ilmaston muutoksen merkeissä on järjestetty parin-, kolmenkymmenen vuoden ajan toinen toistaan näyttävämpiä kokouksia. Maailman johtajat ovat antaneet päästöjen vähennyksestä juhlallisia lupauksia.</p><p>Toistaiseksi kasvihuoneilmiön torjunnan saavutukset ovat vain kosmeettisia. Aiheesta on kirjoitettu kirjoja, ja siitä on syntynyt pari katastrofielokuvaa. Suomessa näkyvä, varhainen tulos oli ilmastouhkaa käsittelevä tiedekirjailija Risto Isomäen Finland-palkinnon 2005 ehdokas &quot;Saraswatin hiekkaa&quot;.</p><p>Maailmanlaajuisesti ilmastokamppailun näyttävin kulttuurisaavutus oli varapresidentti Al Goren Oscar-palkittu dokumenttielokuva: &quot;Epämiellyttävä totuus&quot;. Sitä ihasteltiin Suomessakin.</p><p>Puolan Katowicessa joulukuun alussa (2018) alkaneet ilmastoneuvottelut ovat tulikoe Pariisin historialliselle 2015 ilmastosopimukselle. Ensimmäisen kerran kaikki YK:n jäsenmaat olivat hyväksyneet Pariisissa yhteisen tavoitteen. Tosin USA vetäytyi sopimuksesta Donald Trumpin tultua presidentiksi.</p><p>Katowicen kokouksen uskottiin alun perin paaluttavan Pariisin ylimalkaisen sopimuksen tarkemmiksi maakohtaisiksi tavoitteiksi. Kokouksen alla usko tavoitteiden löytymiseen tuntui hiipuneen.</p><p>Tarvitsemmeko nyt 10 vuoden kuluttua uutta &rdquo;Eläköön Maa&rdquo; &ndash;konserttien sarjaa? Se voisi herättää suuren yleisön sitoutumaan päästöjen vähennyksiin, että vaikutus etenisi ketjureaktiona poliittisiin päättäjiin. Äänestäjistä muutoksen pitäisi demokratiassa lähteäkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heinäkuussa 2007 järjestettiin maailman kahdeksassa suuressa kaupungissa "Eläköön Maa" (Live Earth) -konsertti, jolla kiinnitettiin suuren yleisön huomio maapalloa uhkaavaan kasvihuoneilmiöön. Yksi aloitteen isiä oli Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.

Suuren yleisön apua tarvittiin jo silloin, ja tarvitaan varmaan nytkin. Kymmeniä vuosia sorvatuista ponsista huolimatta valtioiden saavutukset ilmaston muutoksen torjunnassa ovat jääneet perin kehnoiksi.

Hiilidioksidin päästöt eivät näy länsimaissa pysähtyvän. Samalla koko kansainvälinen neuvottelujärjestelmä on joutunut outoon valoon. Ilmaston muutoksen merkeissä on järjestetty parin-, kolmenkymmenen vuoden ajan toinen toistaan näyttävämpiä kokouksia. Maailman johtajat ovat antaneet päästöjen vähennyksestä juhlallisia lupauksia.

Toistaiseksi kasvihuoneilmiön torjunnan saavutukset ovat vain kosmeettisia. Aiheesta on kirjoitettu kirjoja, ja siitä on syntynyt pari katastrofielokuvaa. Suomessa näkyvä, varhainen tulos oli ilmastouhkaa käsittelevä tiedekirjailija Risto Isomäen Finland-palkinnon 2005 ehdokas "Saraswatin hiekkaa".

Maailmanlaajuisesti ilmastokamppailun näyttävin kulttuurisaavutus oli varapresidentti Al Goren Oscar-palkittu dokumenttielokuva: "Epämiellyttävä totuus". Sitä ihasteltiin Suomessakin.

Puolan Katowicessa joulukuun alussa (2018) alkaneet ilmastoneuvottelut ovat tulikoe Pariisin historialliselle 2015 ilmastosopimukselle. Ensimmäisen kerran kaikki YK:n jäsenmaat olivat hyväksyneet Pariisissa yhteisen tavoitteen. Tosin USA vetäytyi sopimuksesta Donald Trumpin tultua presidentiksi.

Katowicen kokouksen uskottiin alun perin paaluttavan Pariisin ylimalkaisen sopimuksen tarkemmiksi maakohtaisiksi tavoitteiksi. Kokouksen alla usko tavoitteiden löytymiseen tuntui hiipuneen.

Tarvitsemmeko nyt 10 vuoden kuluttua uutta ”Eläköön Maa” –konserttien sarjaa? Se voisi herättää suuren yleisön sitoutumaan päästöjen vähennyksiin, että vaikutus etenisi ketjureaktiona poliittisiin päättäjiin. Äänestäjistä muutoksen pitäisi demokratiassa lähteäkin.

]]>
2 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265148-elakoon-maa#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmaston muutos Kasvihuoneilmiö Pariisin ilmastokokous 2015 Mon, 03 Dec 2018 17:13:20 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265148-elakoon-maa
Puhtaan lentämisen myytit ja mahdollisuudet http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet <p>Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti&nbsp; lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.</p><p>YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on laskenut, että lentoliikenne <em>kaksinkertaistuu</em> seuraavien 15 vuosien aikana. Näin lentämisen hiilidioksidipäästöt tulevat edelleen kasvamaan, yhä paremmista ja vähäpäästöisimmistä lentokoneista huolimatta. Samalla on mainittava, että lentoliikenne &quot;pääsi kuin koira veräjästä&quot; kun koko ilmailuala yksinkertaisesti jätettiin Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella...On ajateltu, että muiden alojen saavutukset ja säästöt kasvihuonepäästöjen osalta voitaisiin lähitulevaisuudessa &quot;kompensoida&quot; lentoliikenteen hyväksi. Tämä&nbsp;Clean Development Mechanism (CDM) astuisi voimaan vuonna 2020 ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Laskelmien mukaan näin voidaan kompensoida enintään 22 % lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Jo aiemmin mainittu Paul Peters on tullut siihen tylyyn lopputulemaan, että vuoteen 2070 mennessä lentoliikenne kumoaisi kaikkien muiden alojen ilmastosaavutuksia, joihin ne vuorostaan ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.</p><p>Paljon puhutaan <strong>biokerosiinista</strong>, jossa lentokoneet lentävät kerosiinin ja palmuöljyn seoksella. Tässäkin on syytä pysyä maan pinnalla ja katsoa tylyt faktat. Vuonna 2013 tuotettiin maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa tonnia palmuöljyä kun samana vuonna lentoliikenne kulutti yhteensä 285 miljoona tonnia kerosiinia. Paul Peters toteaa omassa arviossaan, että seuraavien 30-40 vuoden aikana laajamittainen biokerosiinin tuotanto on lähes mahdottomuus. Mikäli kuitenkin näin haluttaisiin, esimerkiksi vuonna 2050, niin silloin tarvitaan Intian kokoinen viljelyala pelkästään lentoliikenteen palmuöljyä varten. Biokerosiinia voidaan osittain myös tehdä jätteistä, kuten Richard Bransonin &quot;Virgin Atlantic&quot;-lentoyhtiö lokakuussa todisti (<a href="https://blog.nwf.org/2018/10/soaring-sustainability-historic-flight-on-low-carbon-jet-fuel/">low carbon jet fuel</a>&nbsp;from recycled waste industrial gases).</p><p>Myös <strong>sähkölentokoneet</strong> ovat olleet esillä, mutta siihen pätee tällainen kylmä suihku: yhdessä kerosiinikilossa on 60 kertaa enemmän energiaa kuin yhdessä akkukilossa.. Pienkone saadaan lentämään vaikkapa tunniksi, mutta isoa matkustajakonetta tuskin koskaan (mahdollisesti 80 vuoden kuluttua).</p><p>Ehkä ainoa tekninen ratkaisu, joka <em>voisi</em> toimia tulevaisuudessa, on&nbsp;<strong>vetylentokone</strong>. Kuten tiedetään vedyn palamisprosessin yhteydessä ei synny hiilidioksidia vaan pelkästään vettä. Vedyn ongelma lentokoneen kannalta ovat sen suuret tilavuusvaatimukset. Mikäli matkustajakone lentäisi pelkästään vedyllä tarvitaan matkustajakerroksen lisäksi samansuuruinen polttoainesäiliökerros.&nbsp;Tässä <a href="https://www.kijkmagazine.nl/app/uploads/2012/02/airbus-cryoplane.jpg">linkkikuva</a> airbusin mahdollisesta vetylentokoneesta (prototyyppi). Joka tapauksessa vetylentokone olisi yläilmoilla päästöjen suhteen takuulla puhdas, mutta sen polttoainevalmistus vaatii paljon energiaa (ja rahaa).</p><p>Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?</p><p>Paras on tietysti lentämisen vähentäminen yleensä ja saattaakin olla, että lentomatkustaminen pikku hiljaa poistuu &quot;muodista&quot;. Kun katsotaan pelkästään eurooppalaista lentoliikennettä, niin etenkin Keski-Euroopassa on havahduttu siihen, että yli 70 % keskieurooppalaisten lentokenttien lennoista on <em>lähiliikennettä</em>, jota voidaan aivan hyvin korvata supernopeilla junilla. Hollannin &quot;Schiphol&quot;-lentokentän lennoista yli 83 000 laskua tai nousua jäisi vuositasolla pois, mikäli lähilennot yksinkertaisesti kiellettäisiin.</p><p>Saksalaishollantilainen tutkijaryhmä (Joris Melkert, Paul Peters ja Harry Lehmann) ehdottaa seuraavat toimenpiteet, joiden avulla ainakin Euroopan turhat &quot;lähilennot&quot; voitaisiin lopettaa ja saada muutenkin iso osa liikenne- ja turismipäästöistä kuriin:</p><ul><li>lentoliikenne ei saa enää kasvaa (mieluimmin supistuu nykyisestä)</li><li>kaikki autot liikkuvat sähköllä vuonna 2050</li><li>korkein mahdollinen energiatehokkuus otetaan kaikessa liikkumisessa käyttöön</li><li>vuosittain investoidaan 175 miljardia euroa huippunopeisiin junayhteyksiin</li><li>hiilidioksidiveroa 90-450 euroa per CO2-tonnia</li><li>lentolippujen lisävero 200 %</li><li>julkisen liikenteen nopeus (etenkin junat) kasvaa keskimäärin 30 %</li></ul><p><a href="https://www.eerlijkovervliegen.nl/schiphollen-top-10/categorie-klimaat-bronnen/">LÄHDE</a></p><p><a href="https://www.nritmedia.nl/blogs/116/De_mythe_van_schoon_vliegen/">LÄHDE</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti  lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.

YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on laskenut, että lentoliikenne kaksinkertaistuu seuraavien 15 vuosien aikana. Näin lentämisen hiilidioksidipäästöt tulevat edelleen kasvamaan, yhä paremmista ja vähäpäästöisimmistä lentokoneista huolimatta. Samalla on mainittava, että lentoliikenne "pääsi kuin koira veräjästä" kun koko ilmailuala yksinkertaisesti jätettiin Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella...On ajateltu, että muiden alojen saavutukset ja säästöt kasvihuonepäästöjen osalta voitaisiin lähitulevaisuudessa "kompensoida" lentoliikenteen hyväksi. Tämä Clean Development Mechanism (CDM) astuisi voimaan vuonna 2020 ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Laskelmien mukaan näin voidaan kompensoida enintään 22 % lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Jo aiemmin mainittu Paul Peters on tullut siihen tylyyn lopputulemaan, että vuoteen 2070 mennessä lentoliikenne kumoaisi kaikkien muiden alojen ilmastosaavutuksia, joihin ne vuorostaan ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.

Paljon puhutaan biokerosiinista, jossa lentokoneet lentävät kerosiinin ja palmuöljyn seoksella. Tässäkin on syytä pysyä maan pinnalla ja katsoa tylyt faktat. Vuonna 2013 tuotettiin maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa tonnia palmuöljyä kun samana vuonna lentoliikenne kulutti yhteensä 285 miljoona tonnia kerosiinia. Paul Peters toteaa omassa arviossaan, että seuraavien 30-40 vuoden aikana laajamittainen biokerosiinin tuotanto on lähes mahdottomuus. Mikäli kuitenkin näin haluttaisiin, esimerkiksi vuonna 2050, niin silloin tarvitaan Intian kokoinen viljelyala pelkästään lentoliikenteen palmuöljyä varten. Biokerosiinia voidaan osittain myös tehdä jätteistä, kuten Richard Bransonin "Virgin Atlantic"-lentoyhtiö lokakuussa todisti (low carbon jet fuel from recycled waste industrial gases).

Myös sähkölentokoneet ovat olleet esillä, mutta siihen pätee tällainen kylmä suihku: yhdessä kerosiinikilossa on 60 kertaa enemmän energiaa kuin yhdessä akkukilossa.. Pienkone saadaan lentämään vaikkapa tunniksi, mutta isoa matkustajakonetta tuskin koskaan (mahdollisesti 80 vuoden kuluttua).

Ehkä ainoa tekninen ratkaisu, joka voisi toimia tulevaisuudessa, on vetylentokone. Kuten tiedetään vedyn palamisprosessin yhteydessä ei synny hiilidioksidia vaan pelkästään vettä. Vedyn ongelma lentokoneen kannalta ovat sen suuret tilavuusvaatimukset. Mikäli matkustajakone lentäisi pelkästään vedyllä tarvitaan matkustajakerroksen lisäksi samansuuruinen polttoainesäiliökerros. Tässä linkkikuva airbusin mahdollisesta vetylentokoneesta (prototyyppi). Joka tapauksessa vetylentokone olisi yläilmoilla päästöjen suhteen takuulla puhdas, mutta sen polttoainevalmistus vaatii paljon energiaa (ja rahaa).

Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?

Paras on tietysti lentämisen vähentäminen yleensä ja saattaakin olla, että lentomatkustaminen pikku hiljaa poistuu "muodista". Kun katsotaan pelkästään eurooppalaista lentoliikennettä, niin etenkin Keski-Euroopassa on havahduttu siihen, että yli 70 % keskieurooppalaisten lentokenttien lennoista on lähiliikennettä, jota voidaan aivan hyvin korvata supernopeilla junilla. Hollannin "Schiphol"-lentokentän lennoista yli 83 000 laskua tai nousua jäisi vuositasolla pois, mikäli lähilennot yksinkertaisesti kiellettäisiin.

Saksalaishollantilainen tutkijaryhmä (Joris Melkert, Paul Peters ja Harry Lehmann) ehdottaa seuraavat toimenpiteet, joiden avulla ainakin Euroopan turhat "lähilennot" voitaisiin lopettaa ja saada muutenkin iso osa liikenne- ja turismipäästöistä kuriin:

  • lentoliikenne ei saa enää kasvaa (mieluimmin supistuu nykyisestä)
  • kaikki autot liikkuvat sähköllä vuonna 2050
  • korkein mahdollinen energiatehokkuus otetaan kaikessa liikkumisessa käyttöön
  • vuosittain investoidaan 175 miljardia euroa huippunopeisiin junayhteyksiin
  • hiilidioksidiveroa 90-450 euroa per CO2-tonnia
  • lentolippujen lisävero 200 %
  • julkisen liikenteen nopeus (etenkin junat) kasvaa keskimäärin 30 %

LÄHDE

LÄHDE

 

]]>
21 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet#comments Hiilidioksidipäästöt Ihmiskunnan tulevaisuus Ilmailu Kasvihuonekaasupäästöt Mon, 12 Nov 2018 15:25:07 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet
Suomi hiilineutraaliksi 2045 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263774-suomi-hiilineutraaliksi-2045 <p>&nbsp;Hallituksen tavoite toteutuu jos metsämme sitovat kaikki Suomen fossiiliset päästöt.&nbsp; Tämä on hiukan naurettava juttu, eihä tuo välttämättä muuta mitään päästöjen suhteen. Jos päästöt tehdään sellaisilla tuotteilla jotka uusiutuvat, päästö on silti päästö.</p><p>Kivihiilellä tuotettu päästö ei palaudu ehkä kivihiileksi, mutta mitä sillä on väliä kun päästö kuitenkin tulee jollain toisella aineella.</p><p>Tärkeintä on hiilen poistuminen varastoon pois ilmasta, ei se että mistä lähteestä päästö on tapahtunut.</p><p>Tavoitteen asettelun tulee olla, että metsämme ja muut keinomme sitovat eli neutralisoivat kaikki hiili- tai muut päästömme, olkoonpa ne tuotettu millä tavalla tahansa.</p><p>Se, että huolehdimme omista päästöistämme on hyvä juttu, mutta se että samalla annamme toisten toimia holtitomasti päästöjen suhteen on nurjaa.</p><p>Koska ilmavirrat kuljettavat omat ja vieraat päästöt minne sattuu on päästöjen suhteen oltava globaali ohjelma.</p><p>Kun ilmastovaikutus ihmisen toimesta on noin 5 % kaikesta hiilipäästöstä ei Suomen osuus ole hyttysen pierua isompi asia. Tuota näkökohtaa miettien olemme todella hitaan tien edessä. Hallituksen asettama tavoite vaikuttaa vaan fossiilisten päästöjen mahdolliseen pienenemiseen, mutta ei muiden päästöjen kohdalla toteudu vielä 2045.</p><p>Ehkä parempi tie olisi tuskailla enemmän miten saamme tuotettua elämäämme puhtaimmilla päästöillä, olipa alkulähde fossiilinen tai uusiutuva.</p><p>Suuri asia tässä on laittaa koko Suomi mahdollisimman hyvään kasvukuntoon. Ja se ei tapahdu näivettämällä kaikki päästösakkojen alle. Varsinkaan kun nuo sanktiomaksut eivät mene lyhentämättöminä hiilen torjuntaan, vaan niillä tehdään enemmän kiusaa kuin hyötyä. Aivan kuten ylinopeussakoilla ei kustanneta ainostaan liikennevalistusta, ei ilmastosanktiollakaan poisteta hiilipäästöjä, vaan puhdistetaan hiukkasen ihmisen omatuntoa.</p><p>Eli miten se että emme itse saastuta vaan ostamme tuotteemme, esim. sähköautot muualta, muuttaa globaalia saastumista. Oikeuttaako se meidän röyhistämään omaa rintaamme, kun paska kuitenkin jatkaa kulkuaan muualla?</p><p>Ei auta vaikka laitamme pään omaan tuuheaan metsäämme, jos haiseva perse jää vaikutusalueemme ulkopuolelle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Hallituksen tavoite toteutuu jos metsämme sitovat kaikki Suomen fossiiliset päästöt.  Tämä on hiukan naurettava juttu, eihä tuo välttämättä muuta mitään päästöjen suhteen. Jos päästöt tehdään sellaisilla tuotteilla jotka uusiutuvat, päästö on silti päästö.

Kivihiilellä tuotettu päästö ei palaudu ehkä kivihiileksi, mutta mitä sillä on väliä kun päästö kuitenkin tulee jollain toisella aineella.

Tärkeintä on hiilen poistuminen varastoon pois ilmasta, ei se että mistä lähteestä päästö on tapahtunut.

Tavoitteen asettelun tulee olla, että metsämme ja muut keinomme sitovat eli neutralisoivat kaikki hiili- tai muut päästömme, olkoonpa ne tuotettu millä tavalla tahansa.

Se, että huolehdimme omista päästöistämme on hyvä juttu, mutta se että samalla annamme toisten toimia holtitomasti päästöjen suhteen on nurjaa.

Koska ilmavirrat kuljettavat omat ja vieraat päästöt minne sattuu on päästöjen suhteen oltava globaali ohjelma.

Kun ilmastovaikutus ihmisen toimesta on noin 5 % kaikesta hiilipäästöstä ei Suomen osuus ole hyttysen pierua isompi asia. Tuota näkökohtaa miettien olemme todella hitaan tien edessä. Hallituksen asettama tavoite vaikuttaa vaan fossiilisten päästöjen mahdolliseen pienenemiseen, mutta ei muiden päästöjen kohdalla toteudu vielä 2045.

Ehkä parempi tie olisi tuskailla enemmän miten saamme tuotettua elämäämme puhtaimmilla päästöillä, olipa alkulähde fossiilinen tai uusiutuva.

Suuri asia tässä on laittaa koko Suomi mahdollisimman hyvään kasvukuntoon. Ja se ei tapahdu näivettämällä kaikki päästösakkojen alle. Varsinkaan kun nuo sanktiomaksut eivät mene lyhentämättöminä hiilen torjuntaan, vaan niillä tehdään enemmän kiusaa kuin hyötyä. Aivan kuten ylinopeussakoilla ei kustanneta ainostaan liikennevalistusta, ei ilmastosanktiollakaan poisteta hiilipäästöjä, vaan puhdistetaan hiukkasen ihmisen omatuntoa.

Eli miten se että emme itse saastuta vaan ostamme tuotteemme, esim. sähköautot muualta, muuttaa globaalia saastumista. Oikeuttaako se meidän röyhistämään omaa rintaamme, kun paska kuitenkin jatkaa kulkuaan muualla?

Ei auta vaikka laitamme pään omaan tuuheaan metsäämme, jos haiseva perse jää vaikutusalueemme ulkopuolelle.

 

]]>
7 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263774-suomi-hiilineutraaliksi-2045#comments Hiilidioksidipäästöt Tue, 06 Nov 2018 18:46:45 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263774-suomi-hiilineutraaliksi-2045
Herääkö Saksa vihdoinkin? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin <p>Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa&nbsp;<em>Nuclear Pride Party</em>-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.</p><p>Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.213907">lisääntyy</a>.</p><p>Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa Nuclear Pride Party-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan lisääntyy.

Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:

https://www.youtube.com/watch?v=0L9T9r6JxT8

Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:

https://www.youtube.com/watch?v=o2mE2IYrwow

 

 

 

 

 

 

]]>
13 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin#comments EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Hiilidioksidipäästöt Saksa Vihreät Ydinvoima Tue, 06 Nov 2018 09:59:36 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin
Ihmiskunta saattaa pelastaa itsensä hiilidioksidipäästöillä http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263325-ihmiskunta-saattaa-pelastaa-itsensa-hiilidioksidipaastoilla <p>Ilmaston muutos on tosiasia. Sitä ei kukaan kiistä. 15 000 vuotta sitten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi">oli todella kylmää</a> ja <strong>Suomi oli paksun jää- ja lumikerroksen alla</strong>. Vasta 11 000 vuotta sitten pitkä kylmä jakso päättyi.</p><p>Sitten alkoi lämmin jakso (Atlanttinen kausi), jonka<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_l%C3%A4mp%C3%B6kausi"> lämpimin aika oli 5000 - 6000 vuotta sitten</a>.<strong> Silloin Etelä-Suomessa oli nykyisen Keski-Euroopan ilmaston</strong> kaltainen sää. Silloin oli keskimäärin 4 astetta ja paikoin jopa 6 astetta lämpimämpää kuin nyt. Lehtipuut levisivät Suomeen ja luonto kukoisti. Meren pinta oli joitakin metrejä nykyistä korkeammalla.</p><p>Keskiajalla vuosien 800 - 1400 aikana oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni">viimeisin lämmin kausi</a>, jolloin<strong> Suomessa oli monia täysin lumettomia talvia</strong>. Pohjois-Norjassa, Grönlannissa ja Islannissa viljeltiin tuolloin laajalti.</p><p>1500-luvulla<a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Pieni-j%C3%A4%C3%A4kausi-voi-olla-jo-kulman-takana-Maunderin-minimi-runteli-Suomea/1108077"> alkoi pikkujääkausi</a>. Erityisesti vuodet 1695 - 1697 olivat Pohjois-Euroopassa <strong>harvinaisen kylmiä</strong>. Paikoin viljasadot menetettiin kokonaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa<strong> kolmannes väestöstä kuoli</strong> tuolloin.</p><p><strong><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta">1708 kerrotaan olleen</a> &quot;helvetin talvi&quot;</strong> ja Baltiasta pääsi jopa<strong> kävellen jäätyneen Itämeren yli</strong> Ruotsiin. Tuona talvena kylmyys tuhosi Ruotsin armeijan joukkoja enemmän kuin vihollinen.</p><p>Väliin mahtui <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta">lämpimiäkin vuosia</a>. 1845 oli Pohjolassa poikkeuksellisen lämmintä. <strong>Siperian jäätiköt sulivat</strong> ja kasapäin <strong>mammuttien jäätyneitä jäänteitä kulkeutui</strong> Lena-jokea pitkin Jäämerelle. Lämpimästä pitävä perunarutto levisi Euroopassa ja saavutti Suomen 1849 tienoilla.</p><p>Viimeisin <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/pieni-jaakausi-jatti-jalkeensa-nalkaa-sotaa-ja-kohtalokasta-taidetta">kylmä kausi oli</a> 1850 - 1870, jolloin lämpötila oli pitkän aikaa ikävän alhainen ihmiselle täällä Pohjolassa. <strong>1867 maa oli jäässä juhannukseen saakka ja kesä kesti vain pari kuukautta</strong>, kun syyspakkaset iskivät jo syyskuussa. Suurin osa peruna- ja viljasadosta menetettiin. Suomessa koettiin tämän takia <strong>historian pahin nälänhätä vuonna 1868</strong>.</p><p>1800-luvun pikkujääkauden jälkeen viimeiset 150 vuotta on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi">ilmasto onneksi ollut lämpenemään päin</a>, mutta vielä se on keskiarvojen alapuolella, jos huomioidaan viimeiset 10 000 vuotta. Myös hiilidioksidin määrä ilmassa on yhä alle keskiarvon.</p><p>Asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että ilmasto on hetkellisen lämpenemisen jälkeen<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8593542"> pian taas viilenemässä</a>. <strong>Seuraavan kylmän jakson on ennustettu alkavan joidenkin tuhansien vuosien päästä</strong> ja seuraavan jääkauden n. 50 000 vuoden päästä. Toisaalta, kun ihminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, voi jääkauden alku siirtyä myöhemmäksi.<strong> Hiilidioksidin lisääntyminen on siis oikeastaan hyvä asia. Ihminen on saattanut pelastaa itsensä hiilidioksidipäästöillään</strong>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmaston muutos on tosiasia. Sitä ei kukaan kiistä. 15 000 vuotta sitten oli todella kylmää ja Suomi oli paksun jää- ja lumikerroksen alla. Vasta 11 000 vuotta sitten pitkä kylmä jakso päättyi.

Sitten alkoi lämmin jakso (Atlanttinen kausi), jonka lämpimin aika oli 5000 - 6000 vuotta sitten. Silloin Etelä-Suomessa oli nykyisen Keski-Euroopan ilmaston kaltainen sää. Silloin oli keskimäärin 4 astetta ja paikoin jopa 6 astetta lämpimämpää kuin nyt. Lehtipuut levisivät Suomeen ja luonto kukoisti. Meren pinta oli joitakin metrejä nykyistä korkeammalla.

Keskiajalla vuosien 800 - 1400 aikana oli viimeisin lämmin kausi, jolloin Suomessa oli monia täysin lumettomia talvia. Pohjois-Norjassa, Grönlannissa ja Islannissa viljeltiin tuolloin laajalti.

1500-luvulla alkoi pikkujääkausi. Erityisesti vuodet 1695 - 1697 olivat Pohjois-Euroopassa harvinaisen kylmiä. Paikoin viljasadot menetettiin kokonaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa kolmannes väestöstä kuoli tuolloin.

1708 kerrotaan olleen "helvetin talvi" ja Baltiasta pääsi jopa kävellen jäätyneen Itämeren yli Ruotsiin. Tuona talvena kylmyys tuhosi Ruotsin armeijan joukkoja enemmän kuin vihollinen.

Väliin mahtui lämpimiäkin vuosia. 1845 oli Pohjolassa poikkeuksellisen lämmintä. Siperian jäätiköt sulivat ja kasapäin mammuttien jäätyneitä jäänteitä kulkeutui Lena-jokea pitkin Jäämerelle. Lämpimästä pitävä perunarutto levisi Euroopassa ja saavutti Suomen 1849 tienoilla.

Viimeisin kylmä kausi oli 1850 - 1870, jolloin lämpötila oli pitkän aikaa ikävän alhainen ihmiselle täällä Pohjolassa. 1867 maa oli jäässä juhannukseen saakka ja kesä kesti vain pari kuukautta, kun syyspakkaset iskivät jo syyskuussa. Suurin osa peruna- ja viljasadosta menetettiin. Suomessa koettiin tämän takia historian pahin nälänhätä vuonna 1868.

1800-luvun pikkujääkauden jälkeen viimeiset 150 vuotta on ilmasto onneksi ollut lämpenemään päin, mutta vielä se on keskiarvojen alapuolella, jos huomioidaan viimeiset 10 000 vuotta. Myös hiilidioksidin määrä ilmassa on yhä alle keskiarvon.

Asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että ilmasto on hetkellisen lämpenemisen jälkeen pian taas viilenemässä. Seuraavan kylmän jakson on ennustettu alkavan joidenkin tuhansien vuosien päästä ja seuraavan jääkauden n. 50 000 vuoden päästä. Toisaalta, kun ihminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, voi jääkauden alku siirtyä myöhemmäksi. Hiilidioksidin lisääntyminen on siis oikeastaan hyvä asia. Ihminen on saattanut pelastaa itsensä hiilidioksidipäästöillään.

]]>
20 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263325-ihmiskunta-saattaa-pelastaa-itsensa-hiilidioksidipaastoilla#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Mon, 29 Oct 2018 13:33:36 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263325-ihmiskunta-saattaa-pelastaa-itsensa-hiilidioksidipaastoilla
Sapattivuosi maalle hiilidioksidipäästöistä http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262432-sapattivuosi-maalle-hiilidioksidipaastoista <p>Otsikko on provosoiva, en esitä hiilidioksidipäästötöntä tai hiilineutraalia sapattivuotta, sehän olisi mahdoton kertamuutos.</p><p><strong>Mutta mitä Raamattu sanoo sapattivuodesta:</strong></p><p>Herra käski pitämään joka seitsemännen vuoden sapattia viljelystä, jotta maa saisi levätä sinä vuonna (3 Moos 25:4). Ei tuntematon ajatus tänä päivänäkään jättää viljelemättä pelto joinain vuosina.</p><p>Herra myös antoi lupauksen, että maa tuottaa kuudentena vuonna tavallista suuremman sadon, jopa kolminkertaisen, jotta syötävää riittää sapattivuonna.</p><p>Jos sapattia ja muita käskyjä ei noudatettu, vaan alettiin palvoa epäjumalia (vertaa mammona, joka sekin on epäjumala), Jumala antoi rangaistusten kohdata, ja vihollisten vallata maan ja niin maa sai hyvityksen ja levon sapateistansa, joita ei ollut noudatettu (3 Moos 26:34).</p><p>&quot;Ja maa tuli saastaiseksi... niin, että maa oksensi ulos asujamensa.&quot; (3 Moos 18:25).</p><p>Noudatetaanko sapattikäskyjä (muista pyhittää lepopäivä) Suomessa? Jokainen voi itse miettiä, mikä on vastaus 24/7 Suomessa.</p><p>Pyhäpäivän viettämisen tarkoituksia:</p><p>1) lepääminen</p><p>2) Jumalalle ja Jumalan Sanalle annettavaa aikaa</p><p>3) lähimmäisille annettavaa aikaa, ja</p><p>4) Jumalaan luottamista.</p><p><strong>Mikä olisi sovellus tähän päivään?</strong></p><p>Ainakin se, että emme tarvitse <strong>Tallinna-tunnelia</strong>. Se aiheuttaisi suuren määrän dieselin polttamista työkoneissa ja kuorma-autoissa.</p><p>Emme tarvitse uutta <strong>supermuseota</strong> Helsinkiin (<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005801461.html"><u>HS 24.8.2018</u></a>).</p><p>Kaikkea rakentamista voisi harkita tarkemmin, tarvitaanko sitä, vai pyöritetäänkö vain kulutusmyllyä, niin kuin aiemminkin on tehty.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikko on provosoiva, en esitä hiilidioksidipäästötöntä tai hiilineutraalia sapattivuotta, sehän olisi mahdoton kertamuutos.

Mutta mitä Raamattu sanoo sapattivuodesta:

Herra käski pitämään joka seitsemännen vuoden sapattia viljelystä, jotta maa saisi levätä sinä vuonna (3 Moos 25:4). Ei tuntematon ajatus tänä päivänäkään jättää viljelemättä pelto joinain vuosina.

Herra myös antoi lupauksen, että maa tuottaa kuudentena vuonna tavallista suuremman sadon, jopa kolminkertaisen, jotta syötävää riittää sapattivuonna.

Jos sapattia ja muita käskyjä ei noudatettu, vaan alettiin palvoa epäjumalia (vertaa mammona, joka sekin on epäjumala), Jumala antoi rangaistusten kohdata, ja vihollisten vallata maan ja niin maa sai hyvityksen ja levon sapateistansa, joita ei ollut noudatettu (3 Moos 26:34).

"Ja maa tuli saastaiseksi... niin, että maa oksensi ulos asujamensa." (3 Moos 18:25).

Noudatetaanko sapattikäskyjä (muista pyhittää lepopäivä) Suomessa? Jokainen voi itse miettiä, mikä on vastaus 24/7 Suomessa.

Pyhäpäivän viettämisen tarkoituksia:

1) lepääminen

2) Jumalalle ja Jumalan Sanalle annettavaa aikaa

3) lähimmäisille annettavaa aikaa, ja

4) Jumalaan luottamista.

Mikä olisi sovellus tähän päivään?

Ainakin se, että emme tarvitse Tallinna-tunnelia. Se aiheuttaisi suuren määrän dieselin polttamista työkoneissa ja kuorma-autoissa.

Emme tarvitse uutta supermuseota Helsinkiin (HS 24.8.2018).

Kaikkea rakentamista voisi harkita tarkemmin, tarvitaanko sitä, vai pyöritetäänkö vain kulutusmyllyä, niin kuin aiemminkin on tehty.

]]>
2 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262432-sapattivuosi-maalle-hiilidioksidipaastoista#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmutos Fri, 12 Oct 2018 09:12:34 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262432-sapattivuosi-maalle-hiilidioksidipaastoista
Sähköistetään liikenne ja viherretään sähkö http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262384-sahkoistetaan-liikenne-ja-viherretaan-sahko <p>Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Syynä tähän lie autoilun ja auton hankinnan kova verotus. Tänä hiilitietoisuuden aikana hiilijalanjälkeä tulisi ajatella elämän eri osa-alueiden kantilta, ja yksi näistä on liikenne. Jos sähköntuotantomme olisi vielä mahdollisimman ekologista &ndash; ideaalitilanteessa ydinvoimaa uusiutuvien tuella &ndash; niin sähköistämällä liikenteen leikkaisimme hiilidioksidipäästöjä reilusti.</p><p>&nbsp;</p><p>Autokannan uudistaminen tulisi toteuttaa sähköistäminen mielessä. Ehdottaisin, että esimerkiksi sähkö- ja hybridiautojen hankinnalta poistettaisiin ALV siirtymäajaksi. Näin uudet sähköautot tulisivat hinnoiltaan useampien ihmisten saataville. Sähköautojen latausverkostoa tulisi myös kehittää, ja mm. taloyhtiöiden tulisi sijoittaa autopaikkojen yhteyteen sijoitettaviin latauspisteisiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Syynä tähän lie autoilun ja auton hankinnan kova verotus. Tänä hiilitietoisuuden aikana hiilijalanjälkeä tulisi ajatella elämän eri osa-alueiden kantilta, ja yksi näistä on liikenne. Jos sähköntuotantomme olisi vielä mahdollisimman ekologista – ideaalitilanteessa ydinvoimaa uusiutuvien tuella – niin sähköistämällä liikenteen leikkaisimme hiilidioksidipäästöjä reilusti.

 

Autokannan uudistaminen tulisi toteuttaa sähköistäminen mielessä. Ehdottaisin, että esimerkiksi sähkö- ja hybridiautojen hankinnalta poistettaisiin ALV siirtymäajaksi. Näin uudet sähköautot tulisivat hinnoiltaan useampien ihmisten saataville. Sähköautojen latausverkostoa tulisi myös kehittää, ja mm. taloyhtiöiden tulisi sijoittaa autopaikkojen yhteyteen sijoitettaviin latauspisteisiin.

]]>
10 http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262384-sahkoistetaan-liikenne-ja-viherretaan-sahko#comments Autoilu Hiilidioksidipäästöt Liikenne Sähköautojen lataaminen Sähköautot Thu, 11 Oct 2018 11:32:13 +0000 Juho Eeva http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262384-sahkoistetaan-liikenne-ja-viherretaan-sahko
Meidän hiilisyntimme http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261920-meidan-hiilisyntimme <p>Tämä blogi on oikeastaan kuvitettu komenttini <a href="http://jplehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261887-ilmastovouhotus-on-talla-hetkella-vitsi">JP Lehdon blogiin</a>. Sinnehän kirjoitin:</p><p><em>Siinähän on sellaista historian syntien sovitusjuttuakin, että kun mm. Iso-Britannia on polttanut kivihiiltä isosti, pitää hiilenpoltossa jälkeenjääneiden saada ottaa kiinni. Luulisin, ettei tämä historian tasoitus kuitenkaan koske Suomea, jossa junatkin kulkivat haloilla ja metsät ja suot sitoivat hiiltä ilmasta. Niitä ei lasketa, vaan Suomen historia aloitetaan jostain vuodesta 1990.</em></p><p>Kuva 1 kertoo siitä, mitä tarkoitin synnillä, hiilisynnillä. Fossiilisten polttoaineiden hyödyntäminen alkoi Isossa-Britanniassa ja muuallakin Euroopassa&nbsp; ennen muita mantereita, joten vuoden 1880 tietämissä kaikesta siihen mennessä poltetusta palavasta fosiilisesta aineksesta oli yli 70% poltettu Euroopassa. Tämän hetken Euroopan saldo on luokkaa 20%. Hyvä huomata, että vaikka kaaviossa 100% on joka vuodelle samankokoinen, se on tottakait koko ajan kasvanut tonneissa mitattuna, koska kyse on kaikkien edellisten vuosien laskemisesta yhteen.</p><p>Kuva 2 on oikeastaan vain kertomassa siitä, että vaikka EU28 lopettaisi kokonaan fossiilihiilipäästöt vuonna 2019, se ei tekisi enää isoa lovea kokonaispäästöihin. Samalla ei kuitenkaan kuvan 1 kertoma sininen syntikuorma katoaisi, vaan ainoastaan alkaisi hiljakseen ohentua.</p><p>Kiina voi siis pössyyttää yli puolen maapallon edestä fossiilista hiilidioksidia taivaalle ja vedota siihen, ettei se ole vielä saanut kiinni &quot;pahempia saastuttajia&quot;. Tuskinpa tuo vanha hiilisynti edes vähenee fotosynteesillä tai muullakaan poistumistavalla?</p><p>Suomi on muuten sitten laskettu tuohon EU28:aan mukaan, ihan riippumatta siitä, miten vähän olemme itse kivihiiltä polttaneet.</p><p>Tämä on poikkeus säännöstä, etten koskaan kirjoita Puheenvuoroon ilmastoaiheesta omaa artikkeliani, koska minulla on aiheelle varattuna ihan oma blogini.</p><p><strong>Linkkejä aiheeseen</strong></p><p><a href="http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/index.htm" title="http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/index.htm">http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/index.htm</a></p><p>&nbsp;Tuolta sivulta löytyy tässä käyttämäni aineisto.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://cdiac.ess-dive.lbl.gov/permission.html" title="http://cdiac.ess-dive.lbl.gov/permission.html">http://cdiac.ess-dive.lbl.gov/permission.html</a></p><p>Turha tulla huomauttelemaan luvattomasta kaavioiden kopioinnista)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä blogi on oikeastaan kuvitettu komenttini JP Lehdon blogiin. Sinnehän kirjoitin:

Siinähän on sellaista historian syntien sovitusjuttuakin, että kun mm. Iso-Britannia on polttanut kivihiiltä isosti, pitää hiilenpoltossa jälkeenjääneiden saada ottaa kiinni. Luulisin, ettei tämä historian tasoitus kuitenkaan koske Suomea, jossa junatkin kulkivat haloilla ja metsät ja suot sitoivat hiiltä ilmasta. Niitä ei lasketa, vaan Suomen historia aloitetaan jostain vuodesta 1990.

Kuva 1 kertoo siitä, mitä tarkoitin synnillä, hiilisynnillä. Fossiilisten polttoaineiden hyödyntäminen alkoi Isossa-Britanniassa ja muuallakin Euroopassa  ennen muita mantereita, joten vuoden 1880 tietämissä kaikesta siihen mennessä poltetusta palavasta fosiilisesta aineksesta oli yli 70% poltettu Euroopassa. Tämän hetken Euroopan saldo on luokkaa 20%. Hyvä huomata, että vaikka kaaviossa 100% on joka vuodelle samankokoinen, se on tottakait koko ajan kasvanut tonneissa mitattuna, koska kyse on kaikkien edellisten vuosien laskemisesta yhteen.

Kuva 2 on oikeastaan vain kertomassa siitä, että vaikka EU28 lopettaisi kokonaan fossiilihiilipäästöt vuonna 2019, se ei tekisi enää isoa lovea kokonaispäästöihin. Samalla ei kuitenkaan kuvan 1 kertoma sininen syntikuorma katoaisi, vaan ainoastaan alkaisi hiljakseen ohentua.

Kiina voi siis pössyyttää yli puolen maapallon edestä fossiilista hiilidioksidia taivaalle ja vedota siihen, ettei se ole vielä saanut kiinni "pahempia saastuttajia". Tuskinpa tuo vanha hiilisynti edes vähenee fotosynteesillä tai muullakaan poistumistavalla?

Suomi on muuten sitten laskettu tuohon EU28:aan mukaan, ihan riippumatta siitä, miten vähän olemme itse kivihiiltä polttaneet.

Tämä on poikkeus säännöstä, etten koskaan kirjoita Puheenvuoroon ilmastoaiheesta omaa artikkeliani, koska minulla on aiheelle varattuna ihan oma blogini.

Linkkejä aiheeseen

http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/index.htm

 Tuolta sivulta löytyy tässä käyttämäni aineisto.

 

http://cdiac.ess-dive.lbl.gov/permission.html

Turha tulla huomauttelemaan luvattomasta kaavioiden kopioinnista)

]]>
22 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261920-meidan-hiilisyntimme#comments Energiapolitiikka Fossiiliset polttoaineet Hiilidioksidipäästöt Ilmastopolitiikka Tue, 02 Oct 2018 12:25:30 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261920-meidan-hiilisyntimme
Puupelletti odottaa nousua http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260728-puupelletti-odottaa-nousua <p>Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa.&nbsp;</p><p>Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.</p><p>Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.</p><p>Gunnerman ymmärsi kivihiilen ja pelletin väliset laatuerot. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista on peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota 1900-luvulla. Myöhemmin saman ongelman ovat kokeneet Kiinan kaupungit.</p><p>Gunnermanin pelletistä kiiri varhain tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima &ndash;nimisen yhtiön alla.</p><p>Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi halvemman turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kahdeksantoista kertaa enemmän rikkiä ja kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.</p><p>Etenkään tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.</p><p>Toisen sukupolven pelletin aalto tuli meille Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu.</p><p>Pellettiä auttoi, kun toisesta puupolttoaineesta, hakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden käytännön kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.</p><p>Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa. Varastoidun viljan tavoin pellettikään ei homehdu eikä muhi. Puupellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia. Tarvittaessa sen säilyvyyttä ja lämpöarvoa voi parantaa paahtamalla.</p><p>Toiseksi, hakkeen palakoko vaihtelee, ja sen koneellinen siirtely onnistuu vain suurissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti soljuu putkikuljettimissa niin isoissa voimaloissa kuin pientaloissa.</p><p>Kolmanneksi, hake on löysää. Se vie kuljetuksissa tilaa, ja se maksaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää hakekuutiota.</p><p>Pellettiä voi markkinoida pitempien matkojen päähän kuin haketta. Tästä on esimerkki yli kymmenen vuoden takaa Kuusamosta. Formados-yhtiön pelletit vietiin aluksi kaikki Ruotsiin, ensin kuorma-autolla Raaheen ja sieltä laivalla Tukholmaan.</p><p>Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden automatisoituna sivuvirtana. Kemijärven pelletti puristetaan kuivasta, liimapalkin höyläämön kutterinlastusta.</p><p>Tasalaatuisen pelletin tavoitelluin asiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva voimala. Esimerkiksi puolet Kemijärven pelletistä lasketaan menevän vientinä Ruotsiin, entisiin kivihiililaitoksiin. Myös Suomen suurin pellettivoimala, 2018 valmistunut Helsingin Salmisaari, korvaa seospoltollaan kivihiiltä. Pellettiä Salmisaari tarvitsee vuodessa 40 000 tonnia, kaksi kertaa Kemijärven tehtaan tuotannon verran.</p><p>Maailman energiamarkkinat tuntevat jo puupelletin. Se pääsi 2010-luvun alussa Euroopassa tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Pörssihinnoiteltua puupellettiä laivataan etenkin USA:sta Englantiin. Kysyntä kasvaa myös Kiinassa, jonka kaupungit tuskailevat kivihiilen savusumussa.</p><p>Puupelletin pörssihinta oli keväällä 2012 tasolla 207 euroa tonnilta. Samalla tasolla se on vuoden 2018 syyskuussakin. Hinnan nousua on jarruttanut EU:n pitkään harjoittama hiilidioksidin ilmaisten päästöoikeuksien politiikka. Halpa päästöoikeus on pitänyt kivihiilen voimalat kuumina.</p><p>Viimeisen vuoden aikana päästöoikeuden hinta on ampaissut nousuun. Sen voi arvioida nostavan myös puupelletin hintaa. Pelletin lisätuotanto saa pontta.</p><p>Puupelletti odottaa nousua niin Suomessa kuin Euroopan unionin rintamailla. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Puupelletillä se voi tapahtua. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille.&nbsp;</p><p>VELI POHJONEN</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.

Gunnerman ymmärsi kivihiilen ja pelletin väliset laatuerot. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista on peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota 1900-luvulla. Myöhemmin saman ongelman ovat kokeneet Kiinan kaupungit.

Gunnermanin pelletistä kiiri varhain tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima –nimisen yhtiön alla.

Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi halvemman turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kahdeksantoista kertaa enemmän rikkiä ja kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.

Etenkään tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.

Toisen sukupolven pelletin aalto tuli meille Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu.

Pellettiä auttoi, kun toisesta puupolttoaineesta, hakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden käytännön kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.

Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa. Varastoidun viljan tavoin pellettikään ei homehdu eikä muhi. Puupellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia. Tarvittaessa sen säilyvyyttä ja lämpöarvoa voi parantaa paahtamalla.

Toiseksi, hakkeen palakoko vaihtelee, ja sen koneellinen siirtely onnistuu vain suurissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti soljuu putkikuljettimissa niin isoissa voimaloissa kuin pientaloissa.

Kolmanneksi, hake on löysää. Se vie kuljetuksissa tilaa, ja se maksaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää hakekuutiota.

Pellettiä voi markkinoida pitempien matkojen päähän kuin haketta. Tästä on esimerkki yli kymmenen vuoden takaa Kuusamosta. Formados-yhtiön pelletit vietiin aluksi kaikki Ruotsiin, ensin kuorma-autolla Raaheen ja sieltä laivalla Tukholmaan.

Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden automatisoituna sivuvirtana. Kemijärven pelletti puristetaan kuivasta, liimapalkin höyläämön kutterinlastusta.

Tasalaatuisen pelletin tavoitelluin asiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva voimala. Esimerkiksi puolet Kemijärven pelletistä lasketaan menevän vientinä Ruotsiin, entisiin kivihiililaitoksiin. Myös Suomen suurin pellettivoimala, 2018 valmistunut Helsingin Salmisaari, korvaa seospoltollaan kivihiiltä. Pellettiä Salmisaari tarvitsee vuodessa 40 000 tonnia, kaksi kertaa Kemijärven tehtaan tuotannon verran.

Maailman energiamarkkinat tuntevat jo puupelletin. Se pääsi 2010-luvun alussa Euroopassa tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Pörssihinnoiteltua puupellettiä laivataan etenkin USA:sta Englantiin. Kysyntä kasvaa myös Kiinassa, jonka kaupungit tuskailevat kivihiilen savusumussa.

Puupelletin pörssihinta oli keväällä 2012 tasolla 207 euroa tonnilta. Samalla tasolla se on vuoden 2018 syyskuussakin. Hinnan nousua on jarruttanut EU:n pitkään harjoittama hiilidioksidin ilmaisten päästöoikeuksien politiikka. Halpa päästöoikeus on pitänyt kivihiilen voimalat kuumina.

Viimeisen vuoden aikana päästöoikeuden hinta on ampaissut nousuun. Sen voi arvioida nostavan myös puupelletin hintaa. Pelletin lisätuotanto saa pontta.

Puupelletti odottaa nousua niin Suomessa kuin Euroopan unionin rintamailla. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Puupelletillä se voi tapahtua. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille. 

VELI POHJONEN

]]>
9 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260728-puupelletti-odottaa-nousua#comments Bioenergia Hiilidioksidipäästöt Kivihiili Päästökauppa Pelletti Mon, 10 Sep 2018 04:30:54 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260728-puupelletti-odottaa-nousua
Arktinen merijää kasvaa http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260190-arktinen-merijaa-kasvaa <p>Amerikassa levitetään nyt videota (20 milj. katselukertaa), jossa näytetään kuinka Antarktiksen jäät sulavat mereen. Tilanteet vaihtelevat ja vuorottelevat napojen välillä. Ja mikäli haluaa hakea tukea ilmastonmuutokselle, aina on vahvistavia tapahtumia meneillään. Tilanteita on pyritty tarkastelemaan globaalisti, merijään suhteen tilanne ei ole mitenkään hälyttävä.</p> <p>Mielenkiintoinen tilanne on toisessa kuvassa. Tilanne on ennen tätä nykyistä lämpötilapaussia, jota on kestänyt jo laskentatavasta riippuen 17-19 vuotta.</p> <p>Nykyistä lämpötilapaussia edelsi voimakas globaali lämpeneminen, ja kuten toisesta kuvasta näkyy, se ei ollut selitettävissä auringon säteilyn avulla, kuten tätä edeltävät lämpötilamuutokset. Tähän lämpenemiseen perustuu tämä nykyisin vallassa oleva näkemys, että ihmisen toimet ovat tämän voimakkaan lämpenemisen takana, ja erityisesti hiilidioksidipäästöt ihmisen toiminnan seurauksena. Kuitenkaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät ole vuositasolla ylittäneet 5 % rajaa.</p> <p>Kuten tiedämme, tämä ihmisperäinen lämpeneminen on vasta hypoteesi, eli mitään varmuutta asiasta ei ole, johtuuko lämpeneminen ihmisestä vai onko kyseessä luonnollisesta tapahtumasta. Joka tapauksessa kauan kestänyt lämpötilapaussi murentaa uskoa ihmisperäisestä lämpenemisestä.</p> <p>Kaikki tietysti riippu nyt jatkosta, jatkuuko lämpeneminen nyt jonkun ajan kuluttua vai kääntyvätkö lämpötilat laskusuuntaan jollakin aikataululla.</p> <p>Ilmastomallien tehtävä on antaa skenaarioille pohjaa, toistaiseksi käytössä olevat ilmastomallit ovat antaneet poikkeuksetta liikaa lämpenemistä. Eli ne eivät ole niin kehittyneitä kuin niiden on väitetty olevan. Selvästi parametrisoinneissa on parantamisen varaa. Tutkimusta on lisätty valtavasti monella alalla ilmastonmuutokseen liittyen, joten toiveita ihmiskunnalla on, että asia selvitetään.</p> <p>Liitän tähän lopuksi Anthony Wattsin ylläpitämästä sivustosta lainauksen, josta selviää monelle vielä tuntematon alue, joka saa aikaiseksi muutoksia aurinkokunnassamme koko ajan, myöskin ilmastoon ja säätiloihin, lyhyellä ja pitemmällä tähtäyksellä. Kun asioista ei tiedetä eikä tunneta, kuten näistä gravitaatioaalloista, jotka Einstein toi tietoisuuteen 100 vuotta sitten.</p> <a href="https://wattsupwiththat.com/2017/09/21/gravity-waves-influence-weather-and-climate/" title="https://wattsupwiththat.com/2017/09/21/gravity-waves-influence-weather-and-climate/">https://wattsupwiththat.com/2017/09/21/gravity-waves-influence-weather-a...</a> <p><em>"Although gravity waves have comparatively short wavelengths of between just a few hundred metres and several hundred kilometres, at times they influence the transport of water vapour as well as large-scale winds and temperature distributions to a considerable degree. This effect is strongest in the upper layers of the atmosphere. These, in turn, have such a strong effect on the lower layers too that a realistic modelling of weather and climate in the atmosphere is impossible without giving due consideration to gravity waves. Gravity waves also play a significant role for air traffic in predicting turbulence and are an important factor in weather extremes, such as heavy rain or storms."</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Amerikassa levitetään nyt videota (20 milj. katselukertaa), jossa näytetään kuinka Antarktiksen jäät sulavat mereen. Tilanteet vaihtelevat ja vuorottelevat napojen välillä. Ja mikäli haluaa hakea tukea ilmastonmuutokselle, aina on vahvistavia tapahtumia meneillään. Tilanteita on pyritty tarkastelemaan globaalisti, merijään suhteen tilanne ei ole mitenkään hälyttävä.

Mielenkiintoinen tilanne on toisessa kuvassa. Tilanne on ennen tätä nykyistä lämpötilapaussia, jota on kestänyt jo laskentatavasta riippuen 17-19 vuotta.

Nykyistä lämpötilapaussia edelsi voimakas globaali lämpeneminen, ja kuten toisesta kuvasta näkyy, se ei ollut selitettävissä auringon säteilyn avulla, kuten tätä edeltävät lämpötilamuutokset. Tähän lämpenemiseen perustuu tämä nykyisin vallassa oleva näkemys, että ihmisen toimet ovat tämän voimakkaan lämpenemisen takana, ja erityisesti hiilidioksidipäästöt ihmisen toiminnan seurauksena. Kuitenkaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät ole vuositasolla ylittäneet 5 % rajaa.

Kuten tiedämme, tämä ihmisperäinen lämpeneminen on vasta hypoteesi, eli mitään varmuutta asiasta ei ole, johtuuko lämpeneminen ihmisestä vai onko kyseessä luonnollisesta tapahtumasta. Joka tapauksessa kauan kestänyt lämpötilapaussi murentaa uskoa ihmisperäisestä lämpenemisestä.

Kaikki tietysti riippu nyt jatkosta, jatkuuko lämpeneminen nyt jonkun ajan kuluttua vai kääntyvätkö lämpötilat laskusuuntaan jollakin aikataululla.

Ilmastomallien tehtävä on antaa skenaarioille pohjaa, toistaiseksi käytössä olevat ilmastomallit ovat antaneet poikkeuksetta liikaa lämpenemistä. Eli ne eivät ole niin kehittyneitä kuin niiden on väitetty olevan. Selvästi parametrisoinneissa on parantamisen varaa. Tutkimusta on lisätty valtavasti monella alalla ilmastonmuutokseen liittyen, joten toiveita ihmiskunnalla on, että asia selvitetään.

Liitän tähän lopuksi Anthony Wattsin ylläpitämästä sivustosta lainauksen, josta selviää monelle vielä tuntematon alue, joka saa aikaiseksi muutoksia aurinkokunnassamme koko ajan, myöskin ilmastoon ja säätiloihin, lyhyellä ja pitemmällä tähtäyksellä. Kun asioista ei tiedetä eikä tunneta, kuten näistä gravitaatioaalloista, jotka Einstein toi tietoisuuteen 100 vuotta sitten.

https://wattsupwiththat.com/2017/09/21/gravity-waves-influence-weather-and-climate/

"Although gravity waves have comparatively short wavelengths of between just a few hundred metres and several hundred kilometres, at times they influence the transport of water vapour as well as large-scale winds and temperature distributions to a considerable degree. This effect is strongest in the upper layers of the atmosphere. These, in turn, have such a strong effect on the lower layers too that a realistic modelling of weather and climate in the atmosphere is impossible without giving due consideration to gravity waves. Gravity waves also play a significant role for air traffic in predicting turbulence and are an important factor in weather extremes, such as heavy rain or storms."

]]>
19 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260190-arktinen-merijaa-kasvaa#comments Hiilidioksidipäästöt Thu, 30 Aug 2018 05:49:22 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260190-arktinen-merijaa-kasvaa
Pelottelutaktiikalla ilmastonmuutosta vastaan http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259547-pelottelutaktiikalla-ilmastonmuutosta-vastaan <p>Ilmastonmuutos on asia, johon on sopeuduttava. Esim. viljojen kastelua on tarvittu 1970-luvulla paljon nykyistä enemmän. Etelä-Euroopassa kastellaan nykyäänkin paljon viljakasveja ja kastelutekniikka kehittyy, tulee uudenlaisia tihkukastelujärjestelmiä jne.</p> <p>Ilmasto- ja aurinkotutkija Judith Leanin mukaan maapallon lämpenemiseltä voidaan välttyä, Maunderin minimin kaltainen ilmiö on tulollaan muutaman vuosisadan kuluessa, aurinko vetäytyy alamailleen muutamaksi vuosikymmeneksi. Eli ei hätä ole tämän näköinen, tai että ihmiskunta ajautuu väistämättä kohti tuhoa. Skenaariot eivät pidä välttämättä paikkaansa kaikilta osiltaan. Olemme nähneet paljon tuhoutumista, jopa kulttuureja on hävinnyt kartalta.</p> <p>CO2 on kasvihuonekaasu, joka ei aiheuta merten happamoitumista, eikä katastrofaalista lämpenemistä. Vesihöyry on paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu, joka sivuutetaan, koska pitoisuudet eivät johdu ihmisen toimesta.</p> <p>Maapallolla on (hiiltä) 60 000 GtC:tä varastoissa ja 600 000 GtC:tä maankuoressa. Pientä nousua, samalla kun LAI-indeksi on nousussa, on havaittavissa ilmakehässä. Osa on aivan luonnollista nousua liittyen jääkausien väliseen sykliin, osa on ihmisestä aiheutuvaa, joka sekin on tullut ihmiskunnan hyväksi. Millä tavalla olisi pitänyt ruokkia 7 miljardia ihmistä maapallolla.</p> <p>Ihminen käyttää sumeilematta luontoa hyväkseen ja se jättää jälkensä. Luonto kyllä toipuu, kun sen annetaan toipua. Paljon on kyllä parannettavaa, mutta tiedolla ja oikeanlaisella hallinnolla sekin varmasti onnistuu.</p> <p>Ihmiskunta pystyy hävittämään kokonaisia kaupunkeja ihmisistä, mutta samalla jättämään rakennukset, puut jne. ehjiksi. Vilkaisu Syyriaan antaa tästä viitteitä. Kaupunkiin voi palata jo seuraavana päivänä kun happirikas ilma on palautunut.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos on asia, johon on sopeuduttava. Esim. viljojen kastelua on tarvittu 1970-luvulla paljon nykyistä enemmän. Etelä-Euroopassa kastellaan nykyäänkin paljon viljakasveja ja kastelutekniikka kehittyy, tulee uudenlaisia tihkukastelujärjestelmiä jne.

Ilmasto- ja aurinkotutkija Judith Leanin mukaan maapallon lämpenemiseltä voidaan välttyä, Maunderin minimin kaltainen ilmiö on tulollaan muutaman vuosisadan kuluessa, aurinko vetäytyy alamailleen muutamaksi vuosikymmeneksi. Eli ei hätä ole tämän näköinen, tai että ihmiskunta ajautuu väistämättä kohti tuhoa. Skenaariot eivät pidä välttämättä paikkaansa kaikilta osiltaan. Olemme nähneet paljon tuhoutumista, jopa kulttuureja on hävinnyt kartalta.

CO2 on kasvihuonekaasu, joka ei aiheuta merten happamoitumista, eikä katastrofaalista lämpenemistä. Vesihöyry on paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu, joka sivuutetaan, koska pitoisuudet eivät johdu ihmisen toimesta.

Maapallolla on (hiiltä) 60 000 GtC:tä varastoissa ja 600 000 GtC:tä maankuoressa. Pientä nousua, samalla kun LAI-indeksi on nousussa, on havaittavissa ilmakehässä. Osa on aivan luonnollista nousua liittyen jääkausien väliseen sykliin, osa on ihmisestä aiheutuvaa, joka sekin on tullut ihmiskunnan hyväksi. Millä tavalla olisi pitänyt ruokkia 7 miljardia ihmistä maapallolla.

Ihminen käyttää sumeilematta luontoa hyväkseen ja se jättää jälkensä. Luonto kyllä toipuu, kun sen annetaan toipua. Paljon on kyllä parannettavaa, mutta tiedolla ja oikeanlaisella hallinnolla sekin varmasti onnistuu.

Ihmiskunta pystyy hävittämään kokonaisia kaupunkeja ihmisistä, mutta samalla jättämään rakennukset, puut jne. ehjiksi. Vilkaisu Syyriaan antaa tästä viitteitä. Kaupunkiin voi palata jo seuraavana päivänä kun happirikas ilma on palautunut.

]]>
47 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259547-pelottelutaktiikalla-ilmastonmuutosta-vastaan#comments Hiilidioksidipäästöt Thu, 16 Aug 2018 06:32:27 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259547-pelottelutaktiikalla-ilmastonmuutosta-vastaan
Think global, act local http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258376-think-global-act-local <p>Näistä helteistä on mukava nauttia, mutta samalla mietin, kuinka ilmastonlämpeneminen vuosi vuodelta kiihtyy. Mitä meidän tulee tehdä, jotta voisimme jättää turvallisen maailman jälkeläisillemme? Millaisiin toimenpiteisiin minä voisin henkilökohtaisesti ryhtyä? Miten olisi mahdollista velvoittaa enemmänkin ihmisiä toimimaan oikealla tavalla?</p><p>Me olemme tämän(kin) suhteen etuoikeutetussa asemassa. Meidän ei tarvitse käyttää suurinta osaa päivästämme perusasioista huolehtimiseen kuten siihen, missä tämän yöni vietän, miten ruokin perheeni, miten varmistan, että selviän turvassa ja ylipäätään elossa tämän päivän loppuun. Meillä on mahdollisuus (aikaa ja voimavaroja) laajentaa huomiomme myös suurempaan kuvaan: ympärillä levittäytyvään maailmaan; yhteisöön, joka jäseniä olemme ja siihen, millaisia seurauksia valinnoillamme on myös heille.</p><p>Samaan aikaan yli 2/3 tämän saman maailman asukkaista joutuu käyttämään käytännössä kaiken valveillaoloaikansa vain yrittääkseen selviytyä.</p><p>Ihan niin kuin maailmassakin, myös ilmastonlämpenemisen takaa löytyvien syiden dynamiikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän edesvastuuton elämäntapamme ja kestämättömät kulutusvalintamme vaikuttavat koko maailman hyvinvointiin. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän se aiheuttaa seurauksia (kuivuus jne.) jotka puolestaan tekevät osista maailmaa elinkelvottomia. Tämän seurauksena ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa ja kannattamattomiksi käyneet elinkeinonsa. Ennen pitkää kasvussa oleva ilmastopakolaisuus päätyy myös kirjaimellisesti kotiovellemme.</p><p>Yksinkertaistetaan asiaa vaikka näin.</p><p>Kuivuus aiheuttaa nälänhätää ja köyhyyttä. Köyhyys puolestaan pitää koulutustason alhaisena ja ruokkii konflikteja. Tämä lisää ihmisten turvattomuutta, mutta myös osaltaan estää yhteiskunnallisen kehityksen, elintason nousun, ymmärryksen lisääntymisen (esimerkiksi ympäristön kannalta kestävistä valinnoista lämmityksen, polttoaineen ja elinkeinojen suhteen) mikä taas edesauttaa huonojen käytäntöjen jatkumista kiihdyttäen ilmastonlämpenemistä ja lisäten sen seurauksena elintilaa tuhoavia ongelmia kuten kuivuutta.</p><p>Ongelmatonta ei tosin ole myöskään elintason nousu, mistä kehittyvät maat ovat esimerkkejä. Syödessä nälkä nimittäin kirjaimellisesti kasvaa.</p><p>Energiantuotannon, sitä vaativan teollisuuden ja liikenteen päästöt sekä lihatalous ovat ilmastonlämpenemisen kannalta massiivisia ongelmia. Kehitys on kuitenkin käytännössä usein synonyymi teollistumisen kanssa ja mikä osaltaan ruokkii myös kasvavan työllisyyden kautta elintason kasvua. Elintason kasvaessa asiat, jotka aikaisemmin ovat olleet haaveita tai harvinaisia ylellisyyksiä kuten yksityisautoilu ja lihansyönti, ovatkin yhä suuremman ihmisjoukon saatavilla. Kasvavan lihantarpeen tyydyttämiseksi yhä suurempia alueita metsiä raivataan lihanteollisuuden laiduntamis- ja rehuntuotannontarpeisiin.&nbsp; Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa. Eläimet itsessään tuottavat merkittäviä metaanipäästöjä (yksi ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasuista) ja lihantuotanto nielee huomattavan osuuden maailman jo nyt rajallisista vesivarannoista.</p><p>Teollistuneiden maiden johtava energianlähde on fossiiliset polttoaineet, niin ikään merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja ja sitä kautta suurongelma, johon on alettava löytää ratkaisuja pian uusiutuvan energian hyödyntämisestä.</p><p>Kouluttautumattomuutta suurempi ongelma onkin siis kouluttautuneiden väestönosien välinpitämättömyys ja itsekkyys.&nbsp; Jahtaamme jatkuvasti vastausta siihen, miten saisimme <em>tuotettua enemmän</em> sen sijaan, että edes hetkeksi pysähtyisimme oivaltamaan ongelman ratkaisun lähtevän siitä, että sitoudumme <em>kuluttamaan vähemmän</em>.</p><p>Säästä energiaa. Käytä joukkoliikennettä. Jos auto on ihan välttämätön, sijoita hybridiin tai sähköautoon (joiden hinnat toivon mukaan alkavat lähivuosina laskea). Kiinnitä huomiota vedenkulutukseesi &ndash; sitä ei todellakaan ole maailmassa tuhlattavaksi saakka. Osta vähemmän ja osta fiksummin. Panosta asioihin, jotka kestävät &ndash; kertakäyttöisyys ei ole kenenkään edun mukaista, oli kyseessä sitten biletoppi tai kahvikuppi. Kierrätä, suosi käytettyä. Lajittele jätteesi ja muuta kulutustottumuksiasi niin, että ylipäätään tuotat mahdollisimman vähän jätettä. Syö vähemmän lihaa - edes yksi viikottainen kasvisruokapäivä tekee ihmeitä paitsi omalle, myös planeettasi terveydelle. Suosi paikallisesti tuotettua maailman toiselta puolen roudatun tavaran sijaan &ndash; näin myös tuet paikallista työllisyyttä.</p><p>Ennen kaikkea: sisäistä se, että me kaikki olemme osa kaikkea. Paitsi ongelmaa, myös sen ratkaisua. Meidän valintamme vaikuttavat myös kaikkiin muihin maailman asukkaisiin ja heidän elinoloihinsa. Ymmärrä osasi ja kanna vastuusi. Opettele ajattelemaan muita. Takavuosien slogan on kuluneisuudestaan huolimatta yhtä mitä suuremmissa määrin totta: think global, act local.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näistä helteistä on mukava nauttia, mutta samalla mietin, kuinka ilmastonlämpeneminen vuosi vuodelta kiihtyy. Mitä meidän tulee tehdä, jotta voisimme jättää turvallisen maailman jälkeläisillemme? Millaisiin toimenpiteisiin minä voisin henkilökohtaisesti ryhtyä? Miten olisi mahdollista velvoittaa enemmänkin ihmisiä toimimaan oikealla tavalla?

Me olemme tämän(kin) suhteen etuoikeutetussa asemassa. Meidän ei tarvitse käyttää suurinta osaa päivästämme perusasioista huolehtimiseen kuten siihen, missä tämän yöni vietän, miten ruokin perheeni, miten varmistan, että selviän turvassa ja ylipäätään elossa tämän päivän loppuun. Meillä on mahdollisuus (aikaa ja voimavaroja) laajentaa huomiomme myös suurempaan kuvaan: ympärillä levittäytyvään maailmaan; yhteisöön, joka jäseniä olemme ja siihen, millaisia seurauksia valinnoillamme on myös heille.

Samaan aikaan yli 2/3 tämän saman maailman asukkaista joutuu käyttämään käytännössä kaiken valveillaoloaikansa vain yrittääkseen selviytyä.

Ihan niin kuin maailmassakin, myös ilmastonlämpenemisen takaa löytyvien syiden dynamiikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän edesvastuuton elämäntapamme ja kestämättömät kulutusvalintamme vaikuttavat koko maailman hyvinvointiin. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän se aiheuttaa seurauksia (kuivuus jne.) jotka puolestaan tekevät osista maailmaa elinkelvottomia. Tämän seurauksena ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa ja kannattamattomiksi käyneet elinkeinonsa. Ennen pitkää kasvussa oleva ilmastopakolaisuus päätyy myös kirjaimellisesti kotiovellemme.

Yksinkertaistetaan asiaa vaikka näin.

Kuivuus aiheuttaa nälänhätää ja köyhyyttä. Köyhyys puolestaan pitää koulutustason alhaisena ja ruokkii konflikteja. Tämä lisää ihmisten turvattomuutta, mutta myös osaltaan estää yhteiskunnallisen kehityksen, elintason nousun, ymmärryksen lisääntymisen (esimerkiksi ympäristön kannalta kestävistä valinnoista lämmityksen, polttoaineen ja elinkeinojen suhteen) mikä taas edesauttaa huonojen käytäntöjen jatkumista kiihdyttäen ilmastonlämpenemistä ja lisäten sen seurauksena elintilaa tuhoavia ongelmia kuten kuivuutta.

Ongelmatonta ei tosin ole myöskään elintason nousu, mistä kehittyvät maat ovat esimerkkejä. Syödessä nälkä nimittäin kirjaimellisesti kasvaa.

Energiantuotannon, sitä vaativan teollisuuden ja liikenteen päästöt sekä lihatalous ovat ilmastonlämpenemisen kannalta massiivisia ongelmia. Kehitys on kuitenkin käytännössä usein synonyymi teollistumisen kanssa ja mikä osaltaan ruokkii myös kasvavan työllisyyden kautta elintason kasvua. Elintason kasvaessa asiat, jotka aikaisemmin ovat olleet haaveita tai harvinaisia ylellisyyksiä kuten yksityisautoilu ja lihansyönti, ovatkin yhä suuremman ihmisjoukon saatavilla. Kasvavan lihantarpeen tyydyttämiseksi yhä suurempia alueita metsiä raivataan lihanteollisuuden laiduntamis- ja rehuntuotannontarpeisiin.  Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa. Eläimet itsessään tuottavat merkittäviä metaanipäästöjä (yksi ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasuista) ja lihantuotanto nielee huomattavan osuuden maailman jo nyt rajallisista vesivarannoista.

Teollistuneiden maiden johtava energianlähde on fossiiliset polttoaineet, niin ikään merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja ja sitä kautta suurongelma, johon on alettava löytää ratkaisuja pian uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Kouluttautumattomuutta suurempi ongelma onkin siis kouluttautuneiden väestönosien välinpitämättömyys ja itsekkyys.  Jahtaamme jatkuvasti vastausta siihen, miten saisimme tuotettua enemmän sen sijaan, että edes hetkeksi pysähtyisimme oivaltamaan ongelman ratkaisun lähtevän siitä, että sitoudumme kuluttamaan vähemmän.

Säästä energiaa. Käytä joukkoliikennettä. Jos auto on ihan välttämätön, sijoita hybridiin tai sähköautoon (joiden hinnat toivon mukaan alkavat lähivuosina laskea). Kiinnitä huomiota vedenkulutukseesi – sitä ei todellakaan ole maailmassa tuhlattavaksi saakka. Osta vähemmän ja osta fiksummin. Panosta asioihin, jotka kestävät – kertakäyttöisyys ei ole kenenkään edun mukaista, oli kyseessä sitten biletoppi tai kahvikuppi. Kierrätä, suosi käytettyä. Lajittele jätteesi ja muuta kulutustottumuksiasi niin, että ylipäätään tuotat mahdollisimman vähän jätettä. Syö vähemmän lihaa - edes yksi viikottainen kasvisruokapäivä tekee ihmeitä paitsi omalle, myös planeettasi terveydelle. Suosi paikallisesti tuotettua maailman toiselta puolen roudatun tavaran sijaan – näin myös tuet paikallista työllisyyttä.

Ennen kaikkea: sisäistä se, että me kaikki olemme osa kaikkea. Paitsi ongelmaa, myös sen ratkaisua. Meidän valintamme vaikuttavat myös kaikkiin muihin maailman asukkaisiin ja heidän elinoloihinsa. Ymmärrä osasi ja kanna vastuusi. Opettele ajattelemaan muita. Takavuosien slogan on kuluneisuudestaan huolimatta yhtä mitä suuremmissa määrin totta: think global, act local.

]]>
5 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258376-think-global-act-local#comments Hiilidioksidipäästöt Ihminen Ilmastonmuutos Koulutus Thu, 19 Jul 2018 04:15:00 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258376-think-global-act-local
Turvapaikkailua ja ilmastomuokkausta http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta <p>Haluaisitko sinä sinun lahjoittamallsi summalla pelastaa yhden hädässä olevan ihmisen, vai kymmenen? Tämä on se peruskysymys mitä ei haluta pitää esillä turvapaikkakeskusteluissa. Haluaisitko lisäksi, että hädässä oleva ihminen matkustaa tuhansien kilometrien päähän kotiseudustaan ilmastovyöhykkeelle, joka on lähes päinvastainen siihen verrattuna mihin ihminen on tottunut? Täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa hyvin ja sääntöjen mukaan eläminen vaatii kaiken maailman käsittämättömien asioiden opiskelemista vieraalla kielellä. Samalla lähes kaikki aikaisemmassa elämässä opitut taidot muuttuvat muuton myötä hyödyttömiksi.&nbsp;</p><p>Ei siinä ole mitään järkeä, että kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla otetaan vastaan yksi ihminen, joka tulee todennäköisesti vielä alueelta, jossa ei ole mitään hätätilannetta edes päällä. Tai että edelleen kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla todetaan turvapaikanhakijan hakemus perusteettomaksi ja lennätetään lähtömaahansa lisäkustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen.<br />Hiilidioksidipäästöistä päästään siihen, että täällä kylmässä pohjolassa jokainen asukas tuottaa hiilidioksidipäästöjä moninverroin lämpimämmän ilmastovyöhykkeen alueella asuviin verrattuna. Aivan turha kenenkään selittää, että tehkääpä sitä sun tätä, jotta hiilidioksidipäästönne vuodessa vähenisivät ja maailma pelastuisi, jos samaan aikaan kymmen- tai satakertaisista päästöistä ei yhtään välitetä.<br />Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä viisaudesta ja lopettaa taikasanapelleily rajoilla, sekä kiintiöpakolaisuus. Ja perustaa edes kymmenesosalla niistä rahoista, jotka säästyvät vuodessa yritys, joka oikeasti pelastaa ihmisiä siellä missä ihmiset oikeasti ovat hädässä. Etsii, hankkii ja luo uusia asuinalueita ihmisille jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.<br />Innokkaasti monet ihmiset selostavat, kuinka Suomeen ihmisiä mahtuu. No niin mahtuu lämpimiin ja lähellä hädänalaisia oleviin maihinkin. Ei sinne tarvita kuin infrastruktuuri, joka on paljon kevyempi ja halvempi versio Suomeen vaadittavasta.</p><p>Jaa, että mitä rajoille saapuville turvapaikkaturisteille tehdään? No ostetaan vanha ruotsin/viron laiva ja nimetään Asylumiksi. Kerätään siihen turvapaikanhakijoita sopiva lasti ja viedään laivalla takaisin lämpimään ilmastoon, samalla voi jotain muutakin hyödyllistä kuljettaa? Esimerkiksi infrastruktuurin rakennusmateriaalia, käytettyjä työkoneita ja niin edelleen?</p><p>Turvapaikka ei silloinkaan saisi olla automaattinen, vaan hakemukset käsitellään turvakaupungissa. Aluksi tietysti tarvitaan työvoimaa Suomesta, mutta tämän maan asukkaista aika suuri osa haluaa käydä lämpimissä maissa muutenkin lomailemassa ja työreissuistakin muistavat kehua, että sinneppä jäitte suomeen kylmästä, sateesta, ja pakkasista/hyttysistä kärsimään. Eli yleisesti ottaen Suomi on tutkitustikin maailman paras maa monessa asiassa ja turvakaupunkiin kannattaa kopioida aluksi sellaisenaan Suomalainen hallintorakenne ja kulttuuri.</p><p>Kun Suomi on saanut oman turvapaikkakaupunkinsa esimerkinomaisesti käyntiin, muutkin valtiot tulevat perustamaan omansa. Samalla voidaan vaikuttaa ilmastomuutokseen muokkaamalla ilmakehän ääri-ilmiöitä aiheuttavia kuuman maanpinnan alueita viileämmiksi.</p><p>Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää helpoiten antamalla väestön vähentyä luonnollisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluaisitko sinä sinun lahjoittamallsi summalla pelastaa yhden hädässä olevan ihmisen, vai kymmenen? Tämä on se peruskysymys mitä ei haluta pitää esillä turvapaikkakeskusteluissa. Haluaisitko lisäksi, että hädässä oleva ihminen matkustaa tuhansien kilometrien päähän kotiseudustaan ilmastovyöhykkeelle, joka on lähes päinvastainen siihen verrattuna mihin ihminen on tottunut? Täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa hyvin ja sääntöjen mukaan eläminen vaatii kaiken maailman käsittämättömien asioiden opiskelemista vieraalla kielellä. Samalla lähes kaikki aikaisemmassa elämässä opitut taidot muuttuvat muuton myötä hyödyttömiksi. 

Ei siinä ole mitään järkeä, että kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla otetaan vastaan yksi ihminen, joka tulee todennäköisesti vielä alueelta, jossa ei ole mitään hätätilannetta edes päällä. Tai että edelleen kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla todetaan turvapaikanhakijan hakemus perusteettomaksi ja lennätetään lähtömaahansa lisäkustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen.
Hiilidioksidipäästöistä päästään siihen, että täällä kylmässä pohjolassa jokainen asukas tuottaa hiilidioksidipäästöjä moninverroin lämpimämmän ilmastovyöhykkeen alueella asuviin verrattuna. Aivan turha kenenkään selittää, että tehkääpä sitä sun tätä, jotta hiilidioksidipäästönne vuodessa vähenisivät ja maailma pelastuisi, jos samaan aikaan kymmen- tai satakertaisista päästöistä ei yhtään välitetä.
Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä viisaudesta ja lopettaa taikasanapelleily rajoilla, sekä kiintiöpakolaisuus. Ja perustaa edes kymmenesosalla niistä rahoista, jotka säästyvät vuodessa yritys, joka oikeasti pelastaa ihmisiä siellä missä ihmiset oikeasti ovat hädässä. Etsii, hankkii ja luo uusia asuinalueita ihmisille jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.
Innokkaasti monet ihmiset selostavat, kuinka Suomeen ihmisiä mahtuu. No niin mahtuu lämpimiin ja lähellä hädänalaisia oleviin maihinkin. Ei sinne tarvita kuin infrastruktuuri, joka on paljon kevyempi ja halvempi versio Suomeen vaadittavasta.

Jaa, että mitä rajoille saapuville turvapaikkaturisteille tehdään? No ostetaan vanha ruotsin/viron laiva ja nimetään Asylumiksi. Kerätään siihen turvapaikanhakijoita sopiva lasti ja viedään laivalla takaisin lämpimään ilmastoon, samalla voi jotain muutakin hyödyllistä kuljettaa? Esimerkiksi infrastruktuurin rakennusmateriaalia, käytettyjä työkoneita ja niin edelleen?

Turvapaikka ei silloinkaan saisi olla automaattinen, vaan hakemukset käsitellään turvakaupungissa. Aluksi tietysti tarvitaan työvoimaa Suomesta, mutta tämän maan asukkaista aika suuri osa haluaa käydä lämpimissä maissa muutenkin lomailemassa ja työreissuistakin muistavat kehua, että sinneppä jäitte suomeen kylmästä, sateesta, ja pakkasista/hyttysistä kärsimään. Eli yleisesti ottaen Suomi on tutkitustikin maailman paras maa monessa asiassa ja turvakaupunkiin kannattaa kopioida aluksi sellaisenaan Suomalainen hallintorakenne ja kulttuuri.

Kun Suomi on saanut oman turvapaikkakaupunkinsa esimerkinomaisesti käyntiin, muutkin valtiot tulevat perustamaan omansa. Samalla voidaan vaikuttaa ilmastomuutokseen muokkaamalla ilmakehän ääri-ilmiöitä aiheuttavia kuuman maanpinnan alueita viileämmiksi.

Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää helpoiten antamalla väestön vähentyä luonnollisesti.

]]>
0 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmaston säätäminen Kehitysapu Turvakaupunki Turvapaikanhakijat Fri, 22 Jun 2018 10:44:54 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta
Älä lennä http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252677-ala-lenna <p>Hesari kirjoitti tänään laajan artikkelin ruotsalaisten vähittäisestä heräämisestä hupilentämisen ja ilmastonmuutoksen väliseen ristiriitaan.</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html</a></p><p>Siellä on viimein saatu aikaan naurettavan pieni lentovero, jolla toivotaan olevan edes vähäistä vaikutusta räjähdysmäisesti kasvaneeseen lentomatkustamiseen. Suomi ei tietenkään vielä edes harkitse. Aina ollaan reilusti takamatkalla joka asiassa.</p><p>Tässä asiassa jos missä ihmisten oma käyttäytyminen on ratkaisevassa roolissa. Lähes jokainen lomalento on täysin turha. Tehty vain omien mielihalujen tyydyttämiseksi. Todella harvoilla kyse on terveydellisistä syistä. Eikä nykytekniikan aikana kaikki bisnesmatkatkaan ole perusteltuja. Videoneuvottelut ovat toimineet hyvin ainakin viimeiset 20 vuotta. 90-luvun lopulta saakka minä niitä olen käyttänyt.</p><p>En minäkään ole kokonaan lentämistä jättänyt, mutta lomalentoja viimeisen kymmenen vuoden aikana taitaa olla vain yksi. Helsingistä Ivaloon hiihtolomalla muutama vuosi sitten ja vieläkin se vähän harmittaa. Taivuin kuitenkin seuralaisen toiveeseen.</p><p>Erityisen paljon harmittaa katsella vihreäksi itsensä tituleeranneiden lomakuvia facebookista. On jokseenkin tekopyhää höpöttää jostain kierrätyksestä, vegaanisesta ruokavaliosta ja joukkoliikenteen auvoisuudesta kun omaa lentorötväilyään ei edes yritä saada kuriin. Noilla arjen tekemisillä kun et kompensoi yhtä ainoaa lomareissua lentäen.</p><p>Älä lennä. Älä ainakaan turhaan. Tulevat sukupolvet tulevat vihaamaan sinun aiheuttamaasi ilmastonmuutosta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Hesari kirjoitti tänään laajan artikkelin ruotsalaisten vähittäisestä heräämisestä hupilentämisen ja ilmastonmuutoksen väliseen ristiriitaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html

Siellä on viimein saatu aikaan naurettavan pieni lentovero, jolla toivotaan olevan edes vähäistä vaikutusta räjähdysmäisesti kasvaneeseen lentomatkustamiseen. Suomi ei tietenkään vielä edes harkitse. Aina ollaan reilusti takamatkalla joka asiassa.

Tässä asiassa jos missä ihmisten oma käyttäytyminen on ratkaisevassa roolissa. Lähes jokainen lomalento on täysin turha. Tehty vain omien mielihalujen tyydyttämiseksi. Todella harvoilla kyse on terveydellisistä syistä. Eikä nykytekniikan aikana kaikki bisnesmatkatkaan ole perusteltuja. Videoneuvottelut ovat toimineet hyvin ainakin viimeiset 20 vuotta. 90-luvun lopulta saakka minä niitä olen käyttänyt.

En minäkään ole kokonaan lentämistä jättänyt, mutta lomalentoja viimeisen kymmenen vuoden aikana taitaa olla vain yksi. Helsingistä Ivaloon hiihtolomalla muutama vuosi sitten ja vieläkin se vähän harmittaa. Taivuin kuitenkin seuralaisen toiveeseen.

Erityisen paljon harmittaa katsella vihreäksi itsensä tituleeranneiden lomakuvia facebookista. On jokseenkin tekopyhää höpöttää jostain kierrätyksestä, vegaanisesta ruokavaliosta ja joukkoliikenteen auvoisuudesta kun omaa lentorötväilyään ei edes yritä saada kuriin. Noilla arjen tekemisillä kun et kompensoi yhtä ainoaa lomareissua lentäen.

Älä lennä. Älä ainakaan turhaan. Tulevat sukupolvet tulevat vihaamaan sinun aiheuttamaasi ilmastonmuutosta. 

 

]]>
104 http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252677-ala-lenna#comments Kotimaa Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Lentäminen Lentomatkustus Matkailu Thu, 22 Mar 2018 07:00:25 +0000 Börje Uimonen http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252677-ala-lenna